Ohcejoga ja Sirpmá sámemánáid vánhemat ja searvvit gáibidit, ahte Norgga ja Suoma stáhtat ovttas sámedikkiin ollašuhttet oktasaš sámeskuvla ásaheami. Sii muitalit, ahte ON sierraraporterejeaddji Victoria Tauli-Corpuz lea maid ávžžuhan Norgga ja Suoma stáhta doarjut dán ovttasbarggu. Sii leat fuolas go Deanu gielddastivra lea bušeahttamearrádusastis heaittiheame Sirpmá skuvla borgemánu rájes.
- Gielda de botke ovttasbarggu ja nu jávká vejolašvuohta ásahit oktasaš sámeskuvla. Mii leat fuolas das go sámi mánáid giella- ja oahppovuoigatvuođain lea rašes vuođđu nu guhká go lea gielddaid bušeahtaid, skuvlaeiseválddiid ja báikkálaš politihkka duohken. "Mii sámit leat okta álbmot, eaige riikka ráját galgga hehtet min álbmoga oktavuođa"- lea Sámiid vuođđojurdda. Min guovllus mii eallit beaivválaččat dan mielde, muhto oaidnit ahte gielddat eai bastte dan duohtan dahkat oahpahussuorggis. Stáhtain lea geatnegasvuohta gozihit ahte sin ráját eai galgga hehtet min álbmoga oktavuođa. Sámemánáid giella- ja oahppovuoigatvuođat eai oaččo leat soaittáhagas ovttaskas gielddaid hálddus, sii muitalit oktasaš dieđáhusas.
Ohcejoga ja Sirpmá sámemánáid vánhemat ja searvvit muitalit, ahte Ohcejotnjálmmi ja Sirpmá skuvllat leat ovttasbargan jo 1990-logu álggu rájes ja jagis 2005 álggahuvvui bissovaš oktasaš oahpahus guokte beaivve vahkkui. Sii muitalit, ahte Sámi allaskuvla lea čađahan viiddis guorahallama mii čájehii ahte ovttasbargu ja oktasaš oahpahus lea doaibman bures ja sámegiela geavaheapmi lea lassánan ja nanosmuvvan mánáin daningo sámegiella doaibmá lunddolaš gulahallangiellan.
- Ovttasbargu lea maid nannen mánáid kulturmáhtu ja sin sámi identitehta. Guorahallamis bođii maid ovdan ahte ovttasbargu berre viiddiduvvot. Oahpaheaddjit ja vánhemat leat dan oaivilis ahte oktasaš oahpahus lea lihkostuvvan ulbmiliid ektui. Mii leat dan dihtii jo guhkit áigge bargan oažžundihti oktasaš rájáhis sámeskuvlla, sii muitalit dieđáhusas.
Vaativat yhteistä saamelaiskoulua
Utsjoen ja Sirman saamelaislasten vanhemmat ja yhdistykset vaativat että Norjan ja Suomen valtiot yhdessä saamelaiskäräjien kanssa ryhtyisivät toimiin yhteisen saamelaiskoulun perustamiseksi.
He ovat huolissaan siitä, että Tenon kunnanhallitus suunnittelee Sirman koulun lopettamista elokuusta lähtien.
- Saamelaislasten kielellisillä oikeuksilla on heikko pohja niin kauan kun ne ovat kuntien budjettien alaisuudessa.