Suomessa varhaiskasvatukseen osallistuminen on kasvanut vuosina 2005–2016, ilmenee Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n vuosittaisesta koulutusjärjestelmiä vertailevasta Education at a Glance -julkaisusta. Raportin tuloksista kertoi Suomessa muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Osallistuminen varhaiskasvatukseen jää kuitenkin edelleen alle OECD-maiden keskiarvon, sillä osallistuminen on samaan aikaan lisääntynyt myös muualla. Erot ovat suurimmillaan 3–5-vuotiailla 11 prosenttiyksikköä. Vertailun mukaan erot kuitenkin katoavat 6-vuotiaiden kohdalla, jolloin lähes koko ikäluokka osallistuu esiopetukseen.
Vertailusta ilmenee myös muun muassa, että koulutuksen kokonaisrahoitus on Suomessa hieman OECD-maiden keskiarvon yläpuolella eli 5,7 prosenttia BKT:sta. Keskiarvo on viisi prosenttia.
Suomen opettajaksi opiskelevien liitto SOOL kuitenkin huomauttaa tiistaina julkaisemassaan kannanotossa, että vertailua tulisi tehdä suhteessa Pohjoismaihin, joissa koulutusjärjestelmä on Suomen kaltainen. Pohjoismaihin verrattaessa peruskoulutuksen rahoitus laahaa Suomessa perässä.
Suomessa naiset ja ulkomailla syntyneet ansaitsevat vähemmän
OECD:n vertailun mukaan Suomessa naiset ja ulkomailla syntyneet ansaitsevat selvästi vähemmän kuin samantasoisesti koulutetut miehet ja Suomessa syntyneet. Naiset ansaitsevat vain noin 77 prosenttia siitä, mitä samantasoisesti koulutetut miehet. Ulkomailla syntyneet puolestaan ansaitsivat vähemmän kuin Suomessa syntyneet samantasoisesti koulutetut 25–64-vuotiaat. Esimerkiksi ulkomailla syntyneet korkeakoulutetut ansaitsivat noin 24 prosenttia vähemmän kuin Suomessa syntyneet.
Julkaisun tiedot koskevat vuosia 2015–2017. OECD:n vuosittainen EAG-raportti kuvaa 34 jäsenmaan ja eräiden partnerimaiden koulutuksen tilaa. Tämän vuoden raportin erityisteemana on yhdenvertaisuus.