Esikoululaisten kasvuun ja oppimiseen pitäisi lisätä tukea, linjaa Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. Aiemmin esiopetusta kaksivuotiseksi esittänyt OAJ patistaa korjaamaan puutteita, joita ilmeni esiopetuksen opettajille keväällä tehdyssä kyselyssä.
Puutteita on muun muassa erityisopetuksen tarjoamisessa. Joka viidennen vastaajan mukaan lapsille ei ole ollut koskaan tarjolla muun opetuksen ohessa annettavaa erityisopetusta.
Esikoululaisilla on oikeus tarvitsemaansa tukeen perusopetuslain nojalla.
– Oikeusoppineiden kesken on tutkittu moneen kertaan, että kunnan rahatilanteella ei ole tässä mitään merkitystä, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoo.
Valtaosa vastanneista esiopetuksen opettajista katsoi, etteivät lapset saa tukea viipymättä. Joka kolmas vastaaja kertoi, etteivät esikouluryhmien koot huomioi tukea tarvitsevia lapsia.
Lapset samalle viivalle
Esiopetus muuttui kaikkia lapsia velvoittavaksi kolme vuotta sitten. OAJ on esittänyt, että maksuton perusopetukseen valmistava vaihe muutettaisiin kaksivuotiseksi, jolloin jo viisivuotiaat menisivät esikouluun. Varhaiskasvatus on maksullista, ja siihen osallistuvat muita harvemmin matalasti koulutettujen ja pienituloisten vanhempien lapset.
Kaksivuotisen esiopetuksen puolesta puhuu Luukkaisen mukaan kaksi asiaa. Lapsen oppimisherkkyys on viisivuotiaana parhaimmillaan, ja toisaalta kaksivuotinen esiopetus auttaisi paremmin tasoittamaan eroja lasten oppimisvalmiuksissa.
– Lapset pääsisivät samalle viivalle, hän sanoo.
Luukkainen povaa oppivelvollisuuden pidentämisestä seuraavien eduskuntavaalien hittiaihetta ja myös seuraavan hallituksen keskeistä koulutuspoliittista asiaa.
Puoluekentän eri laidat ovat ottaneet kantaa kaksivuotisen esiopetuksen puolesta.
Asenteet vaihtelevat kunnittain
Luukkaisen mukaan esiopetuksessa tukea tarvitsee ainakin kolme ryhmää: ensimmäinen ryhmä tarvitsee apua motorisissa tai kehonhallintaan liittyvissä asioissa, toinen tarvitsee tukea sosiaalisissa taidoissa, ja kolmas tarvitsee tukea hahmottamiskyvyn kehittymiseen.
– En puhu sairauksista tai siitä, että kaikki olisi pielessä. Kyse on siitä, ettei kaikilla kehitys ole niin pitkällä kuin toisilla.
Parhaat tulokset toisi varhainen puuttuminen ongelmiin tai kehittymisen viivästymiseen. Luukkainen sanoo, että paljon puhuttujen ryhmäkokojen lisäksi tarvittaisiin myös riittävä määrä erityisopettajia ja heille sopivia opetusmääriä. Tämä jää nyt nyt ammattijärjestön mukaan puheen tasolle.
– Jotkut kunnat eivät riittävästi noteeraa lain velvoitetta, puheenjohtaja sanoo.
Luukkainen kertoo, että resursseista huolimatta toiset kunnat pitävät pieniä ryhmäkokoja ja isompia opetuksen tuntimääriä tärkeämpinä kuin toiset.