Yrittäjätaustainen Juha Sipilä (kesk.) taisi aloittaa pääministerikautensa turhan kovilla kierroksilla. Kun turvapaikanhakijoiden määrä ampaisi syksyllä suureksi, Sipilä kertoi antavansa oman Kempeleen kotinsa turvapaikanhakijoiden käyttöön.
Osa kansasta kiitteli pääministerin osoittavan, miten tulijoihin kannattaa suhtautua. Toisten mielestä pääministerin ilmoitus moninkertaisti turvapaikanhakijoiden virran Suomeen.
Viikonloppuna Sipilä veti takaisin. Talo ei todennäköisesti päädy turvapaikkaa hakevan perheen käyttöön. Turvallisuusasiantuntijoiden mukaan se ei ole nykyisessä tilanteessa järkevää. Pääministeri lupaa auttaa turvapaikanhakijoita muulla tavalla.
Kuvaako tapaus pääministerin toimintaa laajemminkin? Hallitusta perustettaessa Sipilä ilmeisesti oletti, että työmarkkinajärjestöt pystyvät päättämään mutkattomasti suuresta tuottavuusloikasta, niin sanotusta yhteiskuntasopimuksesta. Neljä kertaa on yritetty ja aina on menty metsään. Kaikki takarajat ovat kaatuneet.
Meneillään on viides yritys. Kehnoista kokemuksista viisastuneena Sipilä ilmoitti viime viikonloppuna, että hallitus jäädyttää niin sanottujen pakkolakien valmistelun helpottaakseen työmarkkinajärjestöjen neuvotteluja. Mitään aikarajoja neuvotteluille ei enää aseteta.
Hallituksen ratkaisua voi pitää ammattiyhdistysliikkeen voittona. Ay-puolelta tulikin runsaasti kiitosta. STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan mielestä "pääministerin ilmoitus luo aikaisempaa paremmat edellytykset neuvottelutuloksen aikaansaamiseksi".
Käytännössä pakkolakien uhka ei silti poistu. Elleivät työmarkkinaosapuolet löydä sopua, hallitus jatkaa lakien valmistelua. Sekin on selvä, ettei hallitus voi loputtomasti odottaa neuvottelujen junnaamista.
Hallituksen päätös antaa työmarkkinaosapuolille aidon mahdollisuuden osoittaa, pystytäänkö Suomessa sopimaan. Menneisiin vuosiin verrattuna tilanne on hankala, koska uutta jaettavaa ei ole. Joustavampia työmarkkinoita kiistatta tarvitaan, esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa talous kasvaa.
Valtion taloutta pystyttäisiin paikkaamaan myös arvonlisäveroa kiristämällä. Arvonlisäveron korotus iskisi kaikkein kipeimmin köyhiin. Lisäksi se vaikeuttaisi esimerkiksi ravintolabisnestä ja Lapin matkailua. Alvin korotuksella ei saa kuitata tarvittavia rakennemuutoksia.