Nyt nappaa: Ke­mi­jo­keen is­tu­tet­tiin Ro­va­nie­mel­lä satoja kir­jo­lo­hia, joten joesta pitäisi nousta saa­lis­ta

Hyviä kalastuspaikkoja löytyy aivan kaupungin keskustasta Jätkänkynttilän yläpuolelta

Aapo Vaarala kuljetti Napapiirin Lohen kasvattamat kirjolohet Vanttauskoskelta Lainaanrantaan, jossa ne laskettiin Kemijokeen. Heino Hiukka avusti häntä rannassa.
Aapo Vaarala kuljetti Napapiirin Lohen kasvattamat kirjolohet Vanttauskoskelta Lainaanrantaan, jossa ne laskettiin Kemijokeen. Heino Hiukka avusti häntä rannassa.
Kuva: Anssi Jokiranta

Rantavedessä käy kuhina, kun Vanttauskoskella kasvatetut kirjolohet pulahtavat putkea pitkin Lainaaseen ja pääsevät vapauteen – ainakin hetkeksi. Pian ne jo tarttuvat onnekkaiden kalastajien koukkuihin.

– Istutetuista kirjolohista suurin osa pyydetään pois saman kesän aikana. Vain pieni osa selviää seuraavaan kesään, sanoo kalatalousasiantuntija Kare Koivisto Lapin ely-keskuksesta.

Koivisto oli seuraamassa, kuinka Korkalon ja Rovaniemen osakaskuntien tilaamat kirjolohet laskettiin Kemijokeen viime viikolla. Osakaskunnat tekivät istutuksia kaikkiaan kolmessa kohteessa: Lainaanrannassa jokeen laskettiin 310 kirjolohta, Vaaralassa 350 ja Alakorkalossa 150.

Vapaaehtoisia istutuksia

Korkalon ja Rovaniemen osakaskunnat hallinnoivat Rovaniemellä kalastusoikeutta Kemi- ja Ounasjoessa. Kemijoessa osakaskuntien kalastusalueet ulottuvat Tikkasenkarilta Valajaskoskelle, Ounasjoessa Sinetän alapuolelta Lainaalle.

Osakaskuntien tehtävänä on muun muassa huolehtia kalakannan hoidosta ja lisäämisestä. Kirjolohien istutukset ovat kuitenkin vapaaehtoisia. Osakaskunnat käyttävät niihin yleensä kalastuslupamaksujen tuoton lähes kokonaisuudessaan.

– Se tässä olisi tärkeintä, että lapset ja nuoret saisivat saalista ja hienoja kalastuskokemuksia. Näin kalastuksella olisi jatkuvuutta, sanoo Korkalon jako- ja osakaskunnan puheenjohtaja Heino Hiukka.

Istutetut kirjolohet jäävät aluksi pyörimään rantaveteen, mutta lähtevät pian etsimään virtapaikkoja.
Istutetut kirjolohet jäävät aluksi pyörimään rantaveteen, mutta lähtevät pian etsimään virtapaikkoja.
Kuva: Anssi Jokiranta

Kalastamaan pääsee aivan keskustassa

Rovaniemellä kalastus ei jää kiinni ainakaan olosuhteista, sillä kalastamaan pääsee aivan kaupungin keskustassa.

Erinomaisia paikkoja onkimiseen tai virvelöintiin löytyy esimerkiksi Jätkänkynttilä-sillan pohjoispuolen rannoilta. Sinne suuntaavat myös Lainaalle istutetut kirjolohet, kunhan selviävät alkuhämmennyksestään. Kirjolohet etsivät virtapaikkoja, ja Jätkänkynttilän kohdalla on aikaisemmin ollut koski.

Korkalon ja Rovaniemen osakaskuntien alueella voi kalastaa yhtenäisluvalla, jota osakaskunnat myyvät. Lisäksi jokaisen 18–64-vuotiaan pitää maksaa valtion kalastonhoitomaksu.

Lupamyynnin lisäksi osakaskunnat vastaavat kalastuksen valvonnasta. Heino Hiukan mukaan valvontaa suoritetaan ”kohtuullisesti”.

– Valvonnan lisäämiseen on painetta, ja tietenkin pyrimme siihen vastaamaan.

Lupien lisäksi kalastuksenvalvojat tarkkailevat myös muiden kalastukseen liittyvien lakien ja sääntöjen noudattamista. Tänä kesänä uusi asia on menettämisseuraamus, joka koskee uhanalaisia kaloja. Niille on määritelty suojeluarvo, jonka uhanalaisen kalan saaliikseen ottanut joutuu maksamaan.

Rovaniemen yhtenäislupa-alueella menettämisseuraamus pitää huomioida muun muassa Kemijoesta nousevien taimenien suhteen. Taimenta ei saa ottaa saaliiksi, ellei se ole vähintään 50-senttinen. Alamittaisesta taimenesta joutuu maksamaan suojeluarvon, joka on rasvaevällisen taimenen kohdalla 3 260 euroa ja rasvaeväleikatun kohdalla 390 euroa.

Paula ja Esko Karkkola kertovat kalastelleensa Kemijoella jo parinkymmenen vuoden ajan. Heidän veneensä on Lainaanrannassa, josta he suuntaavat usein Alakorkaloon.
Paula ja Esko Karkkola kertovat kalastelleensa Kemijoella jo parinkymmenen vuoden ajan. Heidän veneensä on Lainaanrannassa, josta he suuntaavat usein Alakorkaloon.
Kuva: Anssi Jokiranta

Veneiden määrä vähentynyt

Myytyjen kalastuslupien määrä heijastelee kalastuksen suosiota. Huippuvuosi Rovaniemellä oli 2011, jolloin Korkalon ja Rovaniemen osakaskuntien yhtenäislupa-alueelle myytiin yli 650 vuosilupaa. Viime vuosina vuosilupien määrä on ollut 500 tuntumassa.

Kalastuksen vähenemisen ovat panneet merkille myös Paula ja Esko Karkkola, jotka ovat suuntaamassa Lainaanrannassa veneelleen ja sen jälkeen kohti Alakorkaloa.

– Olemme kalastaneet Rovaniemellä noin 20 vuoden ajan, ja veneiden määrä vesillä on vähentynyt selvästi. Nykyään täällä saa liikkua aika lailla omassa rauhassaan, Karkkolat sanovat.

Juuri istutetut kirjolohet eivät pariskuntaa kiinnosta, sillä ne ovat heidän mukaansa mauttomia. Makua alkaa löytyä vasta sen jälkeen, kun kirjolohet ovat uineet luonnonvedessä muutaman viikon. Kirjolohien sijaan Karkkolat haaveilevat komeista ahvenista.

– Niitä olemme muutamana päivänä saaneetkin. Meillä on tietty paikka Korvanniemessä, josta niitä nousee.

Kirjolohia istutetaan Kemijokeen tänä kesänä vielä heinäkuun puolivälissä ja elokuun alussa. Osakaskuntien lisäksi kaloja istuttaa Kemijokeen Voimalohi oy, joka hoitaa Kemijoki oy:n ja Pohjolan voiman velvoiteistutukset.

Muista luvat!

Kalastonhoitomaksu ja kalastuslupa

Onginta ja pilkkiminen kuuluvat yleiskalastusoikeuksiin eli niihin ei tarvita lupia vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueita lukuunottamatta.

Muuta kalastusta varten kaikkien 18–64-vuotiaiden täytyy maksaa kalastonhoitomaksu.

Viehekalastukseen Rovaniemen ja Korkalon osakaskuntien yhtenäislupa-alueella tarvitaan kalastuslupa. Se oikeuttaa kalastamaan vapaa, viehettä tai perhoa käyttäen rannalta tai veneestä. Alle 16-vuotiaat eivät tarvitse kalastuslupaa.

Henkilökohtainen lupa maksaa 27 euroa/vuosi, 18 euroa/viikko tai 9 euroa/ vuorokausi. Nuorten 16–17-vuotiaiden lupa maksaa 12 euroa/vuosi. Venekohtainen lupa maksaa 40 euroa/vuosi.

Yhtenäisluvan sijasta Jätkänkynttilän ja Ounaskosken sillan väliselle alueelle voi hankkia 5 euron hintaisen vuorokausiluvan.

Kalastusluvan voi ostaa Neste Reissumiehestä, Ollin erä ja kalastus -liikkeestä tai Ounaskosken leirintäalueelta. Luvan voi ostaa myös netistä osoitteesta kalakortti.com tai matkapuhelimella.

Saaliskiintiö yhtenäislupa-alueella on 3 kirjolohta vuorokaudessa luvanhaltijaa kohti.

Kalojen pyyntimitat: rasvaevällinen taimen 50 cm, rasvaevätön taimen 50 cm, harjus 35 cm ja kuha 42 cm.

Lisätietoja korkalonosakaskunta.fi.