Nyt it­ke­tään!

Olen suomalaisen ihmisen perikuva mitä tulee tunteisiin ja niiden näyttämiseen. Minun on vaikea näyttää suuria tunteita – varsinkin muiden ihmisten läsnäollessa. Itkeminen julkisella paikalla tuntuu olevan ylitsepääsemättömän vaikeaa. Sen vuoksi hämmennyn helposti, jos näen ystäväni tai tuntemattoman ihmisen ilmaisevan tunteitaan suureleisesti. Varsinkin kyyneleitään pyyhkivän henkilön seurassa oleminen on vaivaannuttavaa.

Muutaman kerran olen kuullut olevani tunnekylmä ihminen. Se tuntui pahalta. On täysin eri asia tuntea ja näyttää tunteitaan. Minä kyllä tunnen, ja paljon! Välillä vähän liikaakin.

Jostain syystä en kuitenkaan ole koskaan oppinut pukemaan tunnetiloja sanoiksi, saati sitten ilmaisemaan niitä. Olen kuitenkin huomannut, että vaikka ihminen ei olisikaan tunneilmaisun mestari, jossain vaiheessa aivot kuormittuvat kaikesta negatiivisesta ja positiivisesta niin paljon, että aivan varoittamatta kaikki maailman tunteet purkautuvat yhdellä kertaa.

Minulla on

tällä hetkellä menossa kausi, jonka aikana puran kaikki vuoden aikana kertyneet tunteet. En ole suunnitellut tai edes toivonut sitä, mutta ilmeisesti aivoni päättivät, että nyt saa riittää tunteiden piilottelu, nyt itketään!

Kausi alkoi jouluaattona. Valmistelin asuntoani jouluvierasta varten ja aivan yllättäen samalla, kun imuroin ja lauloin Tulkoon joulu -kappaletta, aloin itkemään. Jälkeenpäin se tilanne tuntuu huvittavalta, mutta silloin olo oli lohduton. Imuroin kuin viimeistä päivää, lauloin värisevällä äänellä ja itkin ilman selkeää syytä. Se sama itku on jatkunut nyt melkein kuukauden.

Ajoittain olen

harmissani siitä, etten kykene ilmaisemaan tunteitani silloin, kun ne ovat ajankohtaisia. Jouluaaton purkaus kuitenkin helpotti oloa, koska huomasin, ettei kyynelkanavani olekaan umpeutuneet.

Olen onnellinen siitä, että kykenen edes joskus itkemään kunnolla. Olisi varmaan henkisesti terveellisempää itkeä silloin, kun itkettää, mutta kai se on pääasia, että edes joskus päästää ulos kaiken mikä vaivaa ja harmittaa.

Haluankin sanoa teille, joille tunteiden näyttäminen ja varsinkin itkeminen ovat luonnollisia asioita – olette onnekkaita!

Ja te, jotka olette tottuneet tukahduttamaan tunteenne, älkää huoliko: ihmismieli on onneksi viisas ja omatoiminen ja kun aika on oikea, tunteet tulvivat ulos kuin Tornionjoki keväällä.

Tiia Hemminki

Ilmoita asiavirheestä