Politiikka: Hal­li­tus sopi yl­lät­täen isosta suo­je­lu­pa­ke­tis­ta valtion maille, Lapista on mukana 11 aluetta

Pääkirjoitus: Seu­raa­van pää­mi­nis­te­rin puo­lue­kan­ta on vielä ar­voi­tus – ­var­maa on, että hal­li­tus­neu­vot­te­luis­ta tulee en­nä­tys­vai­keat

Uutisten viikko: Näin koulut saavat Lapin Kansan di­gi­tun­nuk­set käyt­töön­sä

Mainos: Tilaa Lapin Kansa Digi koko vuodeksi samaan hintaan: 12,90 € / kk + 1 kk kaupan päälle, tilaa tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Nuorten paha olo näkyy it­se­tu­hoi­suu­te­na

Suomessa tehtiin 717 itsemurhaa vuonna 2020. Jokainen itsemurhan tehnyt on jonkun läheinen: joukossa on vanhempia, puolisoita, lapsia, sisaruksia ja ystäviä. Itsemurhat koskettavat suurta joukkoa suomalaisia ja siksi niiden ehkäisykin on tärkeä yhteinen asia.

Itsemurhakuolemien lukumäärä on laskenut Suomessa huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana, mutta se on yhä korkeampaa kuin muissa Pohjoismaissa ja erityisesti suomalaisten nuorten tilanne on huolestuttava. Vuonna 2020 itsemurhakuolleisuus/100 000 asukasta oli Lapissa suurempaa verrattuna valtakunnalliseen itsemurhakuolleisuuteen.

Pelkkä itsemurhakuolemien lukumäärän seuraaminen ei riitä, vaan huomion tulisi olla myös itsetuhoisuudessa ja laajemmin keinoissa, joilla vähennetään nuorten pahaa oloa. Itsetuhoisuus on merkki vakavasta psyykkisestä kärsimyksestä, vaikka ihminen ei päätyisikään tekemään itsemurhaa. Viime aikoina on uutisoitu useista huolestuttavista signaaleista, jotka kertovat yhdenmukaista viestiä siitä, että merkittävä osa suomalaisnuorista ei voi hyvin.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.