M oni eläkeläinen on tottunut työuransa aikana osallistumaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja kun terveyttä piisaa, lokoisat eläkepäivät eivät aina houkuttele. Työuralla hankittua osaamista käytetään yhteiskunnalliseen osallistumiseen.
Tällä hetkelllä eläkeläisten määrä kasvaa nopeasti, mikä osaltaan pakottaa poliitikot kuuntelemaan eläkeläisten ääntä.
Esimerkistä käy tohtori Kimmo Kiljusen (sd.) johtama Suomen Senioriliike, joka vaatii eläkkeiden nostoa. Se, että tällainen ratkaisu voisi nostaa työssäkäyvien työeläkevakuutusmaksua tai johtaisi kertyneiden eläkerahastojen syömiseen, ei intoa vähennä.
Pahimmillaan edessä on sukupolvien välinen sota. Suomi ei kuitenkaan nouse sillä, että suuret ikäluokat asettuvat työmarkkinoilla nyt olevia ja sinne kohta tulevia ikäluokkia vastaan.
Näyttää siltä, että nuorten ikäluokkien niskaan kaatuvat myös kustannukset suureksi paisuneesta hyvinvointivaltiosta. Valtio velka kasvaa, mutta päätökset velkaantumisen pysäyttämiseksi ovat kiven alla.
Yleensä ajatellaan, että eläkeläiset ovat yhteiskunnassa kehnosti pärjäävin joukko. Näin varmasti onkin, jos eläkkeitä verrataan säännöllistä kuukausipalkkaa nauttivien työssäkäyvien palkkoihin.
Tilastokeskuksen tuore tulonjakotilasto kuitenkin osoittaa, että heikoimmin menee alle 25-vuotiailla. Jos työtä on ylipäätään tarjolla, se on nuorille pätkätyötä. Alle 25-vuotiaiden tulot ovat pudonneet peräti kuusi prosenttia vuosina 2010-2014.
Samaan aikaan yli 75-vuotiaiden tulot ovat nousseet lähes kuusi prosenttia (LK/PS 2.4.). Taantuma ei ole vaikuttanut eläkeläisten tulokehitykseen samalla tavalla kuin työikäisten tuloihin. Eläketulo on vakaata tuloa.
Eläketurvakeskuksen (ETK) mukaan suuret ikäluokat saavat selvästi enemmän vastinetta eläkemaksuilleen kuin nuoremmat ikäluokat.
Entä kuinka paljon eläkkeellä tienaa? Viime vuonna keskimääräinen kokonaiseläke oli 1613 euroa kuukaudessa. Miesten keskimääräinen eläke oli noin neljäsataa euroa suurempi kuin naisten eläke. Uudellamaalla eläke oli keskimäärin 1921 euroa, Isojoella Etelä-Pohjanmaalla jouduttiin tyytymään 1140 euron keskieläkkeeseen.
Yhteiskunnan kokonaisedun kannalta on olennaista, että työnteosta palkitaan. Jos palkansaajien veroruuvi kiristyy liian tiukaksi, se näkyy varmuudella eläkeläistenkin kukkarossa.