Sukupuoli, äidinkieli ja koulutustausta vaikuttavat siihen, kuinka avarakatseisia nuoret ovat ja miten he mieltävät kulttuurisen moninaisuuden. Tytöistä 88 prosenttia piti itseään joko erittäin tai jokseenkin avarakatseisina, kun pojista näin ajatteli 64 prosenttia, käy ilmi tuoreesta selvityksestä.
Myös suhtautuminen kulttuurisen moninaisuuden lisääntymiseen oli erilainen tytöillä ja pojilla. Kun tytöistä yli puolet näki asian kiinnostavana tai innostavana, pojista näin teki vajaa kolmannes.
Suomenkielisistä asiaa piti kiinnostavana tai innostavana kaksi viidestä, kun ruotsinkielisistä näin teki kolme viidestä.
Yläkoululaisten, lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien näkemyksiä kulttuurisesta moninaisuudesta ja avarakatseisuudesta kartoitettiin viime syksynä Fountain Parkin kyselyssä, johon vastasi lähes 16 000 nuorta eri puolilta maata.
Nuorten mielestä koti avainasemassa asenteiden syntymisessä
Kulttuurisen moninaisuuden lisääntymisen koki pelottavana tai ärsyttävänä alle 10 prosenttia nuorista. Pojista näin koki 17 ja tytöistä 8 prosenttia. Monet perustelivat tuntemuksiaan rikosten lisääntymisellä tai terrorismin uhalla.
Asenteissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia vuodesta 2013, jolloin tehtiin vastaava selvitys.
Kyselyn mukaan myös koulutustausta vaikuttaa nuorten avarakatseisuuteen. Lukiolaiset kokevat ammattiin opiskelevia useammin kulttuurisen moninaisuuden myönteiseksi asiaksi itselleen ja Suomelle. Vastausten mukaan myös rasismia ja syrjintää esiintyy lukioissa vähemmän kuin yläkouluissa ja ammattioppilaitoksissa.
Nuorten mielestä koti ja lähipiiri ovat avainasemassa asenteiden ja ennakkoluulojen syntymisessä. Myös koulun merkitystä avarakatseisuuden lisäämisessä pidettiin tärkeänä.
Nuoret ehdottivat muun muassa eri kulttuurien opettamista kouluissa, vierailijaluentoja, oppilas- ja opiskelijavaihtoja sekä eri kulttuureihin liittyvien juhlapäivien viettämistä kouluvuoden aikana.
– Nuoret nostivat kyselyssä esiin konkreettisia toimia avarakatseisuuden lisäämiseksi. Nuo ehdotukset on nyt otettava työpöydälle koulutuksen kaikilla tasoilla, ja pyydettävä niitä myös lisää, toteaa Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen.