Nuorten mielestä suomalaisten keskinäinen eripuraisuus ja eriarvoistuminen ovat maan turvallisuudelle ulkoisia uhkia suurempia riskejä, sanoo nuorten asenteita tutkinut Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll .
– On erittäin tärkeää pitää Suomi tasavertaisena ja tasa-arvoisena luottamusyhteiskuntana, jotta nuorilla säilyy motivaatio puolustaa sitä. Aiempi talvisodan tarina ei enää itsessään ole vahva motivoiva tekijä, Limnéll sanoo.
– Jos olemme yhtenäisiä, tulee ulkopuolelta mitä tahansa, sen kanssa kyllä pärjätään. Jos olemme eripurainen maa, silloin ulkoistenkin uhkien vaikuttavuus isompi. Näin nuoret ajattelevat, Limnéll summaa.
Naiset mukaan turvallisuuskeskusteluun
Limnéll ja sotatieteiden tohtori, Enontekiön kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen ovat tutkineet eri puolilla Suomea asuvien nuorten näkemyksiä turvallisuudesta.
Limnéll kertoo tutkimuksen paljastaneen muun muassa, että nuorten huolenaiheiden vaihtelevat siitä riippuen missä puolella maata he asuvat. Pääkaupunkiseudun nuoria huolestuttavat erityisesti syrjäytyminen ja eriarvoistumisen lisääntyminen, länsisuomalaisia mietityttävät maahanmuutto ja terrorismi. Monet Itä-Suomen nuoret kertovat pitävänsä Venäjää uhkana, ja pohjoisessa nuoria huolestuttaa turvallisuusviranomaisten saatavuus.
– Monet nuoret naiset kertoivat haluavansa suuremman roolin suomalaisessa turvallisuudessa, sanoo Limnéll.
Limnéll on samaa mieltä siitä, että Suomessa käytyä keskustelua turvallisuudesta leimaa "tietynlainen miesvaltaisuus".
– Naisten kiinnostuksen aliarvioinnin tai vaientamisen sijaan täytyisi miettiä keinoja, miten naisten osallistumista voitaisiin lisätä.
Tällä en tarkoita pakollista asevelvollisuutta naisille, vaan esimerkiksi tietoa kodin varautumisesta ja kursseja kyberinformaatiovaikuttamisesta, Limnéll tarkentaa.
– Ei meillä ole varaa väheksyä tai poissulkea ketään suomalaista turvallisuuskeskustelusta oli kyseessä mies tai nainen.
Jokainen on turvallisuustoimija
Myös median rooli yhteiskunnassa mietityttää nuoria, joista monet ihmettelevätkin, miksi niin sanotut valemediat saavat toimia, Limnéll kertoo.
Hän kuitenkin muistuttaa, että vahvin vaikutus suomalaisiin nuoriin on heidän lähipiirillään.
– Jos jokainen meistä toimii internetissä vastuullisesti, leviää sen vaikutus ympäri Suomen. Jokainen meistä on turvallisuustoimija, Limnéll sanoo.
Limnéllillä on vastaus valmiina niille turvallisuuspolitiikan seuraajille, jotka tuomitsevat keskustelut suomalaisten turvallisuudesta pelon lietsonnaksi.
– Turvallisuus on ihmisen perustarve heti ruoan, juoman ja suojan jälkeen. Kyse on perusasioista, jotka koskettavat jokaista suomalaista halusi hän sitä tai ei.
Näkemyksiä henkilökohtaisesta ja Suomen turvallisuudesta
Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll ja sotatieteiden tohtori Jari Rantapelkonen tutkivat 19–36-vuotiaiden näkemyksiä henkilökohtaisesta ja koko maan turvallisuudesta.
Tutkimusvaiheessa käsiteltiin seuraavia teemoja: mitä turvallisuus on, turvallisuuden nykytila, Suomen turvallisuutta uhkaavat tekijät, turvallisuudessa säilytettävät tekijät, turvallisuudessa parannettavat asiat, ratkaisut turvallisuuden vahvistamiseksi, kansallinen identiteetti ja tulevaisuuden tarina.
Tutkimus tehtiin Helsingissä, Lappeenrannassa, Vaasassa ja Oulussa vuoden 2016 touko–elokuun aikana.
Naisia haastatelluista oli 54 prosenttia ja miehiä 46 prosenttia. Eri ammatit, elämäntilanteet ja koulutustaustat olivat kattavasti huomioitu vastaajien valinnassa.
Tekijät luonnehtivat kirjaa vastaukseksi turvallisuuskeskustelun kasvaneelle tarpeelle.
Pelottaako – Nuoret ja turvallisuuden tulevaisuus ( Docendo ) julkaistaan kokonaisuudessaan 19. syyskuuta.