Vääntö uudesta sote-mallista vaikeuttaa hallitusneuvotteluita.
Lännen Media selvitti, minkälaisia sote-ratkaisuja kuntapäättäjät kannattavat. Kunnallispoliitikot eivät ole jääriä, jotka vastustavat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämis- ja tuottamistapojen muutoksia.
Heistä 75 prosenttia vaatii hallitusta kiirehtimään uudistusta. Asia selviää LM:n kyselystä, johon vastasi 1 263 kunnallispoliitikkoa eri puolilta Suomea.
Nykyisen sote-menon jatkumista kannattaa vain 9 prosenttia.
Keskustan on uumoiltu ajavan Smolnan kammareissa Suomeen itsehallinnollista maakuntamallia, jossa sote-maakunnille valitaan vaaleilla valtuustot ja ne saavat verotusoikeuden.
LM-kysely paljastaa, että kuntapäättäjät eivät halua Suomeen sote-maakuntia. Alle neljännes (23 %) vastaajista pitää niitä parhaana sote-ratkaisuna.
- Uusia veronkantajia tämä maa ei tarvitse. Maakuntamallissa valta keskittyy muutamalle kansanedustajalle. Heidän tulisi pidättäytyä paikallishallintoon kuuluvien kuntayhtymien vastuullisista luottamushenkilöpaikoista, sivaltaa keskustalainen pienestä kunnasta.
Yllättävänä voi pitää sitä, että edes enemmistö keskustalaisista ei halua sote-maakuntia.
Yleinen pelko on, että muut verot eivät laskisi, vaikka maakunta alkaisi kerätä "sote-veroja".
Sadoista sanallisista vastauksista käy ilmi, että kuntapäättäjät haluavat säilyttää valtaa kotivaltuustoilla. Alle 35-vuotiaista kunnallispoliitikoista lähes puolet on valmiita luopumaan sote-vallasta, mutta yli 60-vuotiaiden joukossa se laskee 35 prosenttiin.
Monet uskovat vallan osittaiseen säilymiseen, jos sote-uudistus toteutetaan siirtymällä yksitasoiseen kuntayhtymämalliin, jota niin ikään pidetään perustuslain mukaisena ratkaisuna.
- Suomessa on terveydenhuoltoa hoidettu 1950-luvulta asti kuntayhtymämallilla, ja siinä demokratia toteutuu parhaiten, sosialidemokraatti perustelee.
Sote-kuntayhtymiä kannattaa 37 prosenttia vastaajista.
- Ne ovat nopeimmin aikaansaatavissa oleva sote-malli. Perustuslaillisella kiikkulaudalla on löydettävä tasapaino kuntalaisille yhdenvertaisten palveluiden ja kuntien päätösvallan välillä, kuusamolainen Martti Turunen (kok.) arvioi.
Huomattava osa kunnallispoliitikoista pitää yhtymiä pirulaisina, jotka alkaisivat elää omaa elämäänsä "hallintohimmeleinä". Vastauksista huokuu voimakas turhautuminen eri mallien vatvomiseen.
- Mallia tärkeämpi olisi yksikanavainen rahoitusmalli, jossa työterveyshuolto tulee osaksi perusterveydenhuoltoa. Se edistäisi perusterveydenhuollon kehittämistä, jos myös aktiiviväestö käyttäisi samoja palveluita perustasolla, kirjoittaa nainen (kok.) Porista.
Sadat vastaajat kertovat kaipaavansa eri mallien yhdistelmää. Monet antaisivat vaativan erikoissairaanhoidon järjestämisen ja rahoittamisen valtiolle. Myös monituottajuutta ja kunnanvaltuuston vapautta ulkoistaa palveluita yrityksille pidetään tärkeinä.
Sairaanhoitopiireistä Helsingin ja Uudenmaan HUS kerää suitsutusta, mutta eri puolilla maata kuntapäättäjät kokevat jääneensä piirien laskutuksen armoille.
- Rakennuskustannukset vievät kunnat perikatoon. Ovatko syynä kelvottomat kuntien edustajat vai mikä, mutta rakentaminen on ollut Seinäjoella jättimäistä, suomii lapualaisnainen.
Suurta osaa kuntapäättäjistä korpeaa se, että vahvojen peruskuntien ottaminen sote-uudistuksen perustaksi taitaa olla keskustan hallituskaudella mahdotonta.
Sanottua
Pirkanmaalla sijaitseva pieni, 2 000 asukkaan Juupajoen kunta teki omat siirtonsa kesäkuussa 2014.
Juupajoen kunnanvaltuuston sekä Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuuston päätöksillä laitettiin pystyyn sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue. Vuodenvaihteessa aloittaneella yhteistoiminta-alueella Mänttä-Vilppula on ottanut palveluiden järjestämisvastuun.
Palvelut tuottaa yksityinen yritys, terveysalalla viime vuosina kovaa jälkeä tehnyt ja pörssiin listautumista suunnitteleva Pihlajalinna Oy.
Nämä kuntapolitiikan jännitysmomentit ovat kuitenkin kaukana kunnan terveyskeskuksen uneliaan iltapäivän tunnelmasta.
Ihmisiä on vähän odotushuoneessa, joka palvelee samaan aikaan sekä terveyskeskuksen, hammashoidon että neuvolan asiakkaita. Samassa talossa majailee muun muassa kunnanvirasto.
Taru Tiittanen odottaa hammaslääkäriä, kerrankin yksin.
- Kolmen lapsen äitinä täällä tulee aika usein käytyä, hän kertoo.
Tiittanen toivoisi, että lääkäriaikojen varaaminen sujuisi helpommin. Jos lääkärille ei samana päivänä pääse, hän joutuu käymään Mäntässä tai Kangasalla.
- On tosi inhottavaa lähteä kipeän lapsen kanssa pidemmälle, Tiittanen harmittelee.
- Toivoisin, että aikoja voisi antaa, verrattuna siihen, että on kaksi lääkäriaikaa heti aamukahdeksalta, ja nekin ovat jo menneet.
Muistissa on myös aika, kun kunnassa ei ollut hammaslääkäriä.
- Kun odotin nuorimmaistani, Oriveden hammaslääkäristä sanottiin, että ei tänne tarvitse tulla. Toivon, että hammaslääkäri ei lähtisi täältä.