Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johtama hallitus kirjasi ohjelmaansa, että hallitus vähentää byrokratiaa ja karsii normeja. Hallituksen mielestä liian suureksi paisunut säätely kahlitsee yritystoimintaa ja vähentää Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Hallitus aikoo yksinkertaistaa lupamenettelyä ja samalla keventää hallintoa.
Toimeen myös tartuttiin. Viime vuonna vapautettiin jo kauppojen aukioloa. Alkoholipolitiikkaan valmistellaan parhaillaan uutta, aiempaa liberaalimpaa linjaa.
Kuluneella viikolla käsittelyyn tuli uusi maankäyttö- ja rakennuslaki, joka tuo mukanaan parikymmentä muutosehdotusta. Esimerkiksi isojen kauppakeskusten, niin sanottujen peltomarkettien, rakentaminen kaupunkikeskustojen ulkopuolelle helpottuu.
Tähänkin saakka yli 2000 kerrosneliömetrin kauppakeskuksen rakentaminen on ollut mahdollista, mutta kauppa on pitänyt merkitä erikseen kaavaan. Lakiesityksen mukaan alle 4000 kerrosneliömetrin kauppa voi saada rakennusluvan, vaikka kaavassa ei ole merkintää suuryksiköstä.
Hallitus haluaa helpottaa myös haja-asutusalueelle, maaseudulle, rakentamista. Viime aikoina esimerkiksi moni viljelijä on kokenut, että rakennusluvan saaminen taajaman ulkopuolelle vertautuu lottovoittoon (Aamulehti 8.12.).
Keskeinen tavoite on kasvattaa kuntien päätösvaltaa rakentamisessa ja maankäytössä. Samalla Ely-keskusten valitusoikeus loppuu.
Lapin näkökulmasta erityisen kannatettavaa on, että hallitus haluaa helpottaa vapaa-ajan asuntojen muuttamista vakituisiksi asunnoiksi. Lapin tunturikeskuksissa on paljon mökkejä, jotka varustelutasoltaan vastaavat vakituisia asuntoja ja sopivat siten vakituiseen asuinkäyttöön.
Kangasalan kunta Pirkanmaalla vastusti sitä, että mökkiläiset asuvat vakituisesti loma-asunnossaan. KHO:n kanta oli sama kuin kunnan. Lapissa kunnat ovat yleensä suhtautuneet myötäsukaisesti siihen, että mökkiläinen asuu mahdollisimman paljon mökillään.
Kittilä yritti vuonna 2014 kirjata valmisteilla olevaan Levin asemakaavaan, että loma-asuntoja voi käyttää ympärivuotiseen asumiseen. Lapin ely-keskus ei hyväksynyt kunnan kirjausta (LK 4.2. 2014).
Mökkiläisillä on kunnille iso merkitys. Arvioidaan, että jokainen mökkiläinen jättää mökkikuntaan noin 7000 euroa vuodessa. Nykyistä joustavampi ja vähemmän byrokraattinen hallinto on varmasti paikallaan.