Pohjoislappilaisesta näkökulmasta Rovaniemi on kaukana ja Norja palveluineen lähellä. Siitä syystä vaikkapa Nuorgamin tuntureilla tapaturmaan joutuva saa helpommin hoitoa Norjan sairaaloista tai terveyskeskuksista kuin satojen kilometrien päästä Suomesta.
Pohjoisimman Lapin alueelta on käyty jo pitkään hoidossa naapurissa Norjassa, mikä on nopeuttanut sekä paikallisten että matkailijoiden hoitoonpääsyä. Mallin jatkaminen on mahdollista myös soteuudistuksessa, sanoo hallitusneuvos Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Lapin liiton kuntakierroksen mukaan Pohjois-Lapissa toivotaan, että tuleva vaaleilla valittava maakuntahallinto ymmärtää tämänkin osan lappilaista todellisuutta. Paikalliset pelkäävät soteuudistuksen vievän palvelut entistä kauemmas, mutta asiantuntijat uskovat, että se voi tuoda Pohjois-Lapin ihmisille mahdollisuuden entistä parempaan hoitoonpääsyyn.
Saamenkielisille paremmat palvelut Norjassa
Lapin sairaanhoitopiirillä on sopimus Norjan kanssa siitä, että Suomen kansalaisille annetaan ensihoitoa ja tietyissä tilanteissa myös erikoissairaanhoitoa Norjassa. Perusterveydenhuollossa sopimuksia ei ole, mutta paikalliset käyttävät norjalaista terveydenhuoltoa silti.
Utsjoen kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio ymmärtää, että kiireellisissä tapauksissa ihmiset hakeutuvat avun pariin Norjan terveysasemille, vaikka virallista ohjausta sinne ei olekaan.
– Vaikkapa Karigasniemestä on 100 kilometriä Utsjoelle (lähimpään suomalaiseen terveyskeskukseen) ja 140 kilometriä Ivaloon. Norjan Karasjoelle on 18 kilometriä. Totta kai tällöin on helpompi käydä rajan toisella puolella.
Ilman virallisia sopimuksia käytäntö ei norjalaisten viranomaisten mielestä ole järin suotava, kertoo Tieva-Niittyvuopio. Hän toivoo, että maakunnalla olisi kuntia leveämmät hartiat virallisen yhteistyön järjestämiseen.
Lapin sairaanhoitopiiri on kaikissa soteuudistukseen liittyvissä lausunnoissaan pitänyt tärkeänä, että yhteistyö Norjan kanssa jatkuu. Se on oleellista ennen kaikkea saamenkielisen vähemmistön kannalta; Norjasta on Suomea helpompi saada omakielistä ja oman kulttuurin huomioon ottavaa hoitoa. Hallitusneuvos Järvinen STM:stä sanookin, että yhteistyömalli on rakennettu juuri kielellisten kysymysten takia.
Lapin sairaanhoitopiirin johtajan Jari Jokelan mukaan hoidon hinnalla ei ole merkittävää eroa, tapahtui se Norjassa tai Suomessa.
Maakunta voi edistää luovia ratkaisuja
Kunnanjohtaja Tieva-Niittyvuopio toivoo, että uusi maakuntahallinto ymmärtää pohjoisen Lapin todellisuuden ja reagoi siihen. Hoitoon pääsyä voisi yhä parantaa esimerkiksi etäpalvelujen avulla. Hän näkee, että maakunnalla on paremmat mahdollisuudet luovien ratkaisujen tekemiseen kuin kunnalla.
– Kun maakuntauudistusta alettiin suunnitella, toiveet olivat korkeat, Tieva-Niittyvuopio sanoo.
Tunnelmia on latistanut esimerkiksi se, että saamenkielisille palveluille ei ole uudistustyössä korvamerkitty rahaa.
Myös Lapin liitossa toivotaan, että pohjoislappilaisia hoidetaan jatkossakin Norjassa sopimusten mukaisesti.
– Saamenkielisiä palveluita ei kuitenkaan voi jättää pelkästään Norjan varaan, sanoo Lapin liiton sotekoordinaattori Miia Palo.
Palon mukaan muun muassa teknologiaan investointi on mahdollisuus maakunnassa. Pitkien etäisyyksien Lapissa sillä voi olla tärkeä merkitys hoidon saatavuudelle ja lääkärireissujen määrälle.
Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä hoidetaan yli 600 matkailijaa vuosittain. Lapin matkailu kasvaa, ja koska Lappi-brändi perustuu pitkälti ulkona olemiseen ja erilaisiin aktiviteetteihin kuten kelkkasafareihin, myös haaverit ovat melko yleisiä.
Muutama vuosi sitten sairaanhoitopiiri perusti vakanssin sosiaalityöntekijälle, jonka tehtävänä on keskittyä matkailijoiden auttamiseen. Hän esimerkiksi järjestelee potilaan asioita hankalassa tilanteessa.
Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela sanoo sosiaalityöntekijän auttaneen muun muassa siinä, että hoidon kustannukset tulevat oikean tahon eli matkailijan vakuutusyhtiön tai kotimaan maksettaviksi.
Vuodeosastolle turistipotilaista joutuu parikymmentä prosenttia eli noin 140 matkailijaa vuodessa. Keskimääräinen laskutus potilasta kohti on 650 euroa.