Norjan pääministeri Erna Solberg kertoo Lännen Medialle, että Norjan hallitus ei ole sulkenut pois mahdollisuutta lahjoittaa Suomelle Haltin huippua itsenäisyytemme satavuotisjuhlavuonna 2017.
Haltin huipun lahjoittaminen on erittäin hieno ehdotus paikalliselta kunnalta. Olemme ottaneet sen vakavaan harkintaan, mutta tietysti tämä on lainsäädännöllisesti vaikea kysymys, joka myös liittyy siihen, millaiseksi perustuslakimme on tarkoitettu, Solberg sanoo Lännen Medialle Ahvenanmaalla.
Norjan hallitus ei vielä ole tehnyt päätöstään, joten kysymys Haltin korkeimman huipun lahjoittamisesta Suomelle on avoinna.
– Emme ole vielä päättäneet, mitä teemme.
Milloin teette päätöksenne?
– Kun olemme saaneet valmiiksi kysymyksen selvittämisen, Solberg viittaa juridiseen tutkintaan, onko pienen maapalan lahjoittaminen naapurimaalle edes mahdollista Norjan lainsäädännön perusteella.
Solberg hymyilee puhuessaan asiasta, joten ainakaan Norjan pääministeri ei pidä ehdotusta huonona, vaikka se ei lopulta toteutuisikaan.
Halti on laaja tunturi, jonka korkein kohta Suomen alueella on 1 324 metriä. Noin 40 metriä valtioiden rajalta sijaitsee Norjan puoleinen huippu, jonka korkeus on 1 331 metriä meren pinnasta. Kauempana Norjassa sijaitsee vielä korkeampi Haltin huippu, mutta jos Norja lahjoittaisi Suomelle yhden sivuhuipuista, Suomen korkeimmaksi kohdaksi tulisi selkeästi erillisen huipun korkein kohta.
Vaeltaminen Haltilla onnistuu ristiin rastiin Suomea ja Norjaa, ja monet suomalaiset ajavat autonsa Norjan puolelle, josta huipulle jää kiivettävää alle 10 kilometriä. Rajavalvontaa alueella ei käytännössä ole, ja rajan saa ylittää vapaasti.
Haltin huipulla on peltilaatikossa vieraskirja, johon "huiputtajat" ovat voineet kirjoittaa nimensä jo vuodesta 1933 lähtien. Ensimmäisen kirjan huipulle veivät naisvoimistelijat Kaarina Karin johdolla.
