Japanilaisten lohisushin himo pitää rekat liikkeellä Suomen Lapissa. Kaaresuvannon rekkaparkissa valtatie 21:n varressa surraavat valkoisten perävaunujen kylmälaitteet. Lastina vaunuissa on tonneittain norjalaista lohta kiireisellä matkalla etelään.
Jäämeren lohet ehtivät japanilaisiin sushiravintoloihin riittävän tuoreina vain, jos ne ajetaan Suomen läpi Helsinki-Vantaan lentokentälle ja lennätetään sieltä itään. Oslon lentokentälle kala-auton matka kestäisi pohjoisesta kaksi kertaa pidempään.
Kalateollisuus etsii uusia kasvatuspaikkoja pohjoisesta
Valtatie 21:n lohirekkaralli kiihtyy tulevaisuudessa, kun kalantuotanto kasvaa Norjassa ja sen pohjoisissa osissa. Pohjois-Norjassa Tromssan ja Finnmarkin lääneissä ruuaksi teurastetun kalan määrä on tällä vuosituhannella nelinkertaistunut.
Oululaisen kalanjalostusyritys Hätälä Oy:n toimitusjohtajan Riku Isohätälän mukaan Pohjois-Norjaan kalantuottajia houkuttelevat kalan hyvät kasvuolot. Vesi on viileää, minkä takia kala kasvaa hitaammin ja sen lihasta tulee rasvaisempaa. Kalatäi on pohjoisessa harvinaisempi kuin etelässä.
- Uusia laitoksia perustetaan Lofoottien ja Hammerfestin väliselle alueelle. Alalla kehitellään offshorekasvattamoita, joita voidaan sijoittaa kauemmaksi rannikosta, Isohätälä sanoo.
Ympäristöjärjestö WWF kehottaa ostamaan Norjassa kasvatettua lohta harkiten. WWF:n mukaan esimerkiksi kasvattamoista karkaavat kassilohet lisääntyvät villilohien kanssa ja sekoittavat villilohien geeniperimää.
Viime vuonna norjalaisen lohen vientimäärät notkahtivat hieman, kun Chilessä sattunut myrkkyleväkukinta tappoi valtavasti kaloja ja nosti lohen maailmanmarkkinahintoja. Norjalaiset myivät 979 miljoonaa kiloa lohta 6,6 miljardilla eurolla. Vuotta aiemmin lohta myytiin ennätysmäärä, mutta se tuotti vain 5,1 miljardia euroa.
Vaikka vientimäärät vähenivät maailmalle, Japaniin norjalaiset veivät hintojen noususta huolimatta yhtä paljon lohta kuin ennen Chilen kalakuolemia. Viime vuonna Japaniin vietiin yli 34 miljoonaa kiloa Norjan lohta. Määrä on kasvanut 10 miljoonalla kilolla vuodesta 2007.
Japanilaisten sushiannoksiin lohi on kuulunut vasta muutaman vuosikymmenen ajan. Sitä pidettiin aikanaan soveltumattomana raakana syötäväksi. Norjalainen kalateollisuus brändäsi Jäämeren lohen revontulilla 1980-luvulla. Norjan elinkeinoministeriön perustaman Japani-projektin seurauksena lohisushista tuli lopulta kansainvälinen ruokatrendi.
Arktinen lohivaltatie on rekoille vaikea ajettava
Sushilohen reitin alkupäässä Kaaresuvannossa kalavaunujen vetäjää vaihdetaan. Kalalastit tuodaan Pohjois-Norjasta järeillä vetoautoilla tunturiylängölle Suomeen, mutta etelään kalat jatkavat matkaa kevyemmin rengastetuilla vetoautoilla. Moni niistä on kuluneena talvena päätynyt ojanpohjalle jopa suorilla tieosuuksilla.
Pahimmillaan tieltä suistuneet rekat ovat tukkineet tien tunneiksi osuuksilla, joilla ei ole kiertotietä. Ulosajot kismittävät paikallisia ja huolestuttavat pelastusviranomaisia.
Raskaalle liikenteelle vaikeimpia paikkoja korjataan ensi kesänä. Palojoensuun alueen kapeita kohtia levennetään ja ikiroutaisia palsakumpuja kaivetaan tyhjiksi. Lapin ely-keskuksen liikenneyksikön johtajan Jaakko Ylinampan mukaan 35 miljoonan euron peruskorjausprojekti helpottaa tilannetta.
Valtatie 21:n ulosajoihin vaikuttavat tien kunnon lisäksi huonot renkaat, vähäinen kokemus talvioloista ja väsymys.
Vuodenvaihteessa voimaan tullut talvirengasasetus ei ole Lapin poliisin ylikonstaapelin Pasi Vartioniemen havaintojen mukaan parantanut liikenneturvallisuutta olennaisella tavalla. Kuorma- ja linja-autoilla talvirenkaiden kulutuspinnan pääurien syvyyden tulee olla vetävillä akseleilla vähintään viisi millimetriä ja muilla akseleilla ja perävaunussa vähintään kolme millimetriä.
Moni ammattiautoilija pitää vaadittua urasyvyyttä riittämättömänä. Lapin ely-keskuksen liikenneosaston johtajan Jaakko Ylinampan mukaan esimerkiksi Kiinasta voi tilata vaadittavilla merkinnöillä varustettuja renkaita. Niillä ei ole juuri tekemistä oikeiden talvirenkaiden kanssa.
- Lapin ely-keskuksen mielestä Suomessa pitäisi vaatia talvirenkailta samaa kuin Norjassa.
Rovaniemen ja Kilpisjärven väliä 17 vuotta ajanut linja-autonkuljettaja Jani Luomanperä pitää tietä hankalana raskaalle kalustolle. Ajokokemusta tarvitaan.
- Ulkomaalaiset ajavat liian lujaa eivätkä tunne tietä. Kun tullaan huonoilla renkailla jyrkkään mutkaan, ojaan mennään että pölisee, Luomanperä sanoo Kaaresuvannossa.
Pahimmissa paikoissa on Luomanperän mukaan ajettava noin 20 kilometrin tuntinopeudella.
Poliisin mukaan resurssit raskaan liikenteen valvontaan ovat vähäiset.
Poliisin tietoon tulee vain murto-osa raskaan liikenteen ulosajoista, koska ammattikuljettajat eivät halua poliisin mukaan ilmoittaa onnettomuuksista seurausten pelossa.
