Nordean Suomen maajohtajan Ari Kaperin mukaan Nordea ei salli veronkiertoa eikä sitä, että pankkia käytetään veronkierron välineenä.
- Nordean omat periaatteet verotusta koskevassa neuvonnassa ovat hyvin selvät, Kaperi sanoi eduskunnassa poikkeuksellisessa kolmen valiokunnan yhteiskuulemisessa.
Kaperin mukaan Nordea haluaa jatkaa keskustelua aiheesta ja pankki aikoo olla yhteydessä kaikkiin eduskuntaryhmiin asian tiimoilta.
Suomalaisessa keskustelussa Panama-kohun keskiössä on ollut Nordea. Pankin toiminnasta nousi kohu, kun Panama-tietovuodot kertoivat Nordean asiakkaiden hallintayhtiöistä Panaman kaltaisissa veroparatiiseissa. Nordea on parhaillaan tekemässä Panama-papereista mittavaa sisäistä selvitystä, jonka tuloksista se aikoo kertoa kesällä.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta, tarkastusvaliokunta ja talousvaliokunta pitivät torstaina kuulemisen veroparatiiseista, veronkierrosta ja kansainvälisestä verosuunnittelusta. Kuultavana olivat muun muassa valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.), Nordean Kaperi ja OP-ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen .
Veroparatiisit ja kansainvälinen verosuunnittelu ovat keväänä olleet isosti tapetilla niin maailmalla kuin Suomessa Panama-tietovuotojen seurauksena.
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Eero Heinäluoma (sd.) sanoi olevan selvää, että Panama-keskustelusta on nähty vasta alkuosa.
- Tämä tulee näkymään aaltoina pitkään tämän jälkeen, tämä myös sysää kaikkia päätöksentekijöitä, kaikki parlamentteja, omalta osaltaan vaatimaan tiukempia säännöksiä, Heinäluoma sanoi.
Valiokuntien kuulemisessa käytiin läpi muun muassa kotimaisia ja kansainvälisiä veronkierron vastaisia toimia.
Esille pomppasi myös taannoin tulikuumana käynyt hallintarekisterikeskustelu. Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan hallituksen arvo-osuusjärjestelmää koskeva lakiesitys, joka liittyy EU:n edellyttämiin muutoksiin. Esityksen mukaan arvopaperin liikkeeseenlaskijalla on oikeus valita käyttämänsä arvopaperikeskus EU:n alueelta.
Verotusneuvos Markku Hirvonen oli sitä mieltä, että esityksen myötä suomalaiset voisivat hallintarekisteröidä osakkeensa silloin, kun suomalainen osakeyhtiö on valinnut ulkomaisen arvopaperikeskuksen. Hirvosen mielestä hallintarekisteröinnin salliminen suomalaisille kaventaisi yhtiöiden omistusten julkisuutta ja olisi haitallista yhteiskunnan läpinäkyvyydelle.
Hänen mielestään kysymyksessä on poliittinen päätös, eikä Suomen pitäisi ampua itseään jalkaan sen takia, että pelätään mahdollisia EU:n moitteita.