Finanssikonserni Nordea sai maanantaina selitellä toimintaansa veroparatiisimaissa ison tietovuotopaljastuksen vuoksi. Nordea muun muassa pahoitteli tiedotteessa myöhäisiä muutoksia asiakkaiden veronkiertoon liittyvissä tarkistuksissa.
Nordean Luxemburgin-toimitusjohtaja Thorben Sander on myöntänyt Ylen MOT:lle, että ennen vuotta 2009 Nordea ei tarkistanut, käyttivätkö asiakkaat pankkia veronkiertoon. Yhtiön mukaan Luxemburgissa toimiva Nordea International Private Banking muutti toimintatapojaan vuoden 2009 lopulla.
Vuodesta 2016 alkaen Nordea kertoi muuttaneensa käytänteitä niin, että kaikki tarvittavat tiedot annetaan automaattisesti asianosaisille viranomaisille.
Ylen MOT-ohjelman mukaan Nordean Luxemburgin-yksikkö olisi 2004–2014 perustanut asiakkailleen lähes 400 veroparatiisiyhtiötä Panamaan ja Brittiläisille Neitsytsaarille. Ohjelman mukaan Nordea on Ruotsin finanssivalvonnan varoituksista huolimatta toiminut aktiivisesti veroparatiiseissa.
Nordean viestinnästä kerrottiin, että asiakkaat ovat itse perustaneet yhtiöitä Panamaan. Poikkeustapauksissa Nordea sanoo tarjonneensa apua niin sanottujen offshore-yhtiöiden perustamisessa. Hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos ei antanut STT:lle puhelin- tai muuta haastattelua. Operatiivinen johto antoi vastauksensa sähköpostitse.
Ruotsin t elevision SVT:n Uppdrag granskning -ohjelman mukaan Nordealla on yhä sata aktiivista pöytälaatikkoyhtiötä. Ruotsin finanssivalvonnan mukaan Nordean käyttäytyminen on ollut ongelmallista myös rahanpesun valvonnassa ja finanssivalvonta on varoittanut Nordeaa kahdesti siihen liittyvistä puutteista. Vuosi sitten Ruotsin finanssivalvonta langetti Nordealle asian vuoksi yli viiden miljoonan euron rangaistusmaksun. Maksu oli suurin mahdollinen
Ruotsin finanssivalvonnan mukaan Nordea ei muun muassa ollut noudattanut rahanpesuun liittyviä sääntöjä useana vuonna ja siltä puuttui tehokas järjestelmä, jolla voitaisiin havaita ja torjua rahanpesua.
- Henkilö, joka on halunnut pestä rahaa tai rahoittaa terrorismia, on suurella todennäköisyydellä voinut tehdä sen ilman, että Nordealla on ollut mahdollisuutta havaita sitä. Se on erittäin vakavaa, arvioi Ruotsin finanssiviranomainen viime vuoden toukokuussa tiedotteessaan.
Nordean lehdistöpäällikkö Magnus Nelin kertoi maanantai-iltana STT:lle, että yhtiö on pitämässä kokouksen Ruotsin finanssivalvonnan kanssa 舡uudesta tilanteesta舡, joka on syntynyt median veroparatiisipaljastusten jälkeen.
Nelin ei antanut vastausta siihen, millaisiin toimiin yhtiö on mahdollisesti ryhtynyt sen jälkeen, kun se sai kritiikkiä rahanpesun vastaiseen työhön liittyvistä puutteista.
Suomen poliisi aikoo käydä läpi ainakin yhdessä verottajan kanssa koko tietovuotoaineiston, kertoi keskusrikospoliisin KRP:n talousrikostorjuntalinjan päällikkö Markku Ranta-aho. KRP ei ollut vielä saanut materiaalia, eikä pystynyt arvioimaan tapauksen laajuutta. Tietovuotoaineisto kattaa Nordeaan liittyvien tietojen lisäksi tietoa myös suomalaisista yksityishenkilöistä.
Ranta-aho arveli julkisuudessa olleiden tietojen perusteella, että aineisto voi pitää sisällään merkittävääkin tietoa. Hän piti mahdollisena, että materiaalia läpikäytäessä voisi löytyä rikosjuttuja.
Myös Verohallinto kertoi kiinnostuneensa aineistosta.
– Verohallinto on kiinnostunut kaikesta sellaisesta materiaalista, jolla on merkitystä verotuksen kannalta, sanoi Verohallinnon johtava veroasiantuntija Jari Salokoski.
Korjattu aiempaa uutista: Jutussa kerrottiin virheellisesti, ettei Nordean ylin johto ole suostunut antamaan STT:lle puhelinhaastattelua asiasta. Todellisuudessa konsernijohtaja Casper von Kuskullille ja maajohtaja Ari Kaperille annettiin mahdollisuus vastata sähköpostilla. Vain hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroosilta pyydettiin puhelinhaastattelua.