Nopeusrajoitukset laskevat Rovaniemen ydinkeskustassa ja asuinalueilla.
Ydinkeskustaa ympäröivällä kehällä Toripuistikossa, Lapinkävijäntiellä, Hallituskadulla ja Valtakadulla saa pian ajaa vain neljääkymppiä, kun nyt rajoitus on pääsääntöisesti 50 kilometriä tunnissa.
Katujen sisäpuolelle jäävällä alueella nopeusrajoitus yhtenäistyy 30 kilometriin tunnissa. Tällä hetkellä suurimmalla osalla alueesta saa ajaa neljääkymppiä, mutta esimerkiksi Urheilukadulla on jo valmiiksi kolmenkympin rajoitus.
Myös asuinalueiden katujen nopeusrajoitukset muuttuvat 30 kilometriin tunnissa. Osalla vanhoista asuinalueista saa nykyään ajella neljääkymppiä, mutta uusille alueille suunnitelma ei tuo muutoksia, sanoo kaupungin suunnittelupäällikkö Aku Raappana .
Työt alkavat hänen mukaansa keskustasta. Ensimmäisenä muuttuvat Toripuistikon rajoitukset.
"Aikataulusta en uskalla sanoa kovin tarkasti, mutta ensimmäiset muutokset voivat ilmaantua tämän vuoden aikana tai vähintään puolen vuoden sisään. Varmasti menee muutama vuosi, ennen kuin viimeisenkin kadun rajoitus on muutettu", Raappana kertoo.
Nopeusrajoitusten alentamisesta linjataan kaupungin tie- ja katuverkkosuunnitelmassa.
Tavoitteena on parantaa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta.
"Ajoneuvon nopeus vaikuttaa radikaalisti siihen, mitä tapahtuu, jos se törmää jalankulkijaan tai pyöräilijään", Raappana toteaa.
Kuolemantapaukset ovat hänen mukaansa erittäin harvinaisia, jos auto ajaa kolmeakymppiä tai hitaampaa. Jos nopeus nousee neljäänkymppiin, kolarista seuraa todennäköisesti vakava loukkaantuminen. Viittäkymppiä tai kovempaa ajavan auton törmäys johtaa usein jalankulkijan tai pyöräilijän kuolemaan.
Raappana kertoo, että esimerkiksi Helsingissä nopeusrajoituksia on laskettu vastaavalla periaatteella vuosia sitten ja onnettomuudet ovat vähentyneet.
"Monesti sanotaan, että eihän nopeusrajoituksia kuitenkaan noudateta. On tutkittu, että mitä alhaisempi rajoitus, sitä alhaisempi nopeus autoilla on."
Lisäksi kaupunki haluaa edistää kevyen liikenteen käyttöä. Kävelemään tai pyöräilemään innostaa Raappanan mukaan erityisesti turvallisuudentunne.
Suurin osa kaupungille tulleesta palautteesta on korostanut, että autojen nopeuksia pitäisi saada alemmas, hän sanoo.
Nopeusrajoituksia ei Raappanan mukaan voi muuttaa vain yksittäistä liikennemerkkiä vaihtamalla.
Kaupunki tekee alueittain liikenteenohjaussuunnitelmat, joista selviävät tarkat paikkakohtaiset rajoitukset ja liikennemerkkien paikat.
Esimerkiksi Toripuistikon nopeusrajoitukset muutetaan samalla, kun kadun liikennevalojen toimivuus tarkistetaan. Valot ajoitetaan vaihtumaan niin, että ne sopivat uuteen neljänkympin vauhtiin.
Lisäksi alueelliset nopeusrajoitukset ovat yleistyneet, eikä liikennemerkkejä ole enää jokaisessa risteyksessä. Rajoitukset täytyy Raappanan mukaan miettiä alueellisina kokonaisuuksina.
"Alueellisia nopeusrajoituksia käytetään, koska merkkejä on silloin vähemmän. Lisäksi ne ovat selkeitä: Noudata tätä, kunnes vastaan tulee uusi merkki. Muiden liikkujien seuraaminen on tärkein asia kaikille liikenteen osapuolille ja merkkiviidakko ei saa viedä päähuomiota."
Nopeusrajoitusten muuttamisen kokonaiskustannusta Raappana ei osaa sanoa.
Yksi merkki pystyttämisineen maksaa hänen mukaansa noin 300 euroa ja pelkkä merkin uusiminen noin 100 euroa.
"Kustannuksia ei ole laskettu, koska tarkat suunnitelmat eivät ole valmiita, eikä fyysisten merkkien tarkka lukumäärä ole tiedossa. Muuhun katurakentamiseen verrattuna muutos on kohtuu vaivaton ja edullinen", Raappana sanoo.
"Koetamme hakea merkeille paikat esimerkiksi lyhtypylväistä, jotta uusia tolppia ei tarvitsisi pystyttää. Se säästää rahaa ja selkeyttää katukuvaa."
Tie- ja katuverkkosuunnitelma
Suunnitelmassa kartoitetaan maankäytön ja liikenteen muutoksista johtuvia kehitystarpeita niin valtion maanteillä kuin kaupungin katuverkollakin.
Kaupungin suunnittelupäällikkö Aku Raappana poimi suunnitelmasta esimerkeiksi kolme tärkeää ja kaupunkilaisten elämään vaikuttavaa kehityskohdetta. Hän sanoo, että suunnitelmassa on esitetty arvioituun tarpeeseen perustuvia toteutusvuosia, mutta hankkeiden rahoituksen saaminen voi siirtää toteutusta.
Teollisuustie:
Liikenteeseen on vaikea päästä mukaan erityisesti tien kaksikaistaiselle osuudelle, sillä eteläkeskuksen vetovoima työpaikkojen ja kaupallisten palvelujen alueena kasvaa. Tarkoituksena tien liikenteellisen kapasiteetin lisääminen. Alustava rakennusvuosi 2020–2021.
Ruokasenkatu– Poromiehentie: Kaupunki haluaa parantaa joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn edellytyksiä. Kadut saneerataan joukkoliikenne-, kävely- ja pyöräilypainotteisiksi. Alustava rakennusvuosi 2018–2020.
Kajaanintie:
Kantatien kapasiteetti on loppumassa. Tavoitteena parantaa myös joukkoliikenteen toimivuutta. Kantatie saneerataan Jätkänkynttilän ja Porokadun väliltä. Alustava rakennusvuosi 2020–2021.