Metsähallituksen puubisneksiä hoitava Metsätalous Oy on päättänyt kohtuullistaa metsäteiden käytöstä yksityismetsänomistajilta perimiään tienkäyttömaksuja (LK/PS 28.1.), jotka tulivat voimaan syksyllä 2015. Jatkossa maksua ei peritä yli 20 kilometrin kuljetusmatkan jälkeen. Lyhyemmillä matkoilla taksa on entinen eli 15 senttiä kuutiolta kuljetuskilometriä kohden.
Valtion liikelaitos nöyrtyi kohtuullistamiseen vasta ankaran painostuksen jälkeen. Vielä viime keväänä metsätalousosakeyhtiön toimitusjohtaja Jussi Kumpula torjui kohtuullistamisvaateet vetoamalla paitsi teiden ylläpidon kalleuteen myös tasapuolisuuteen. Samoilla linjoilla oli Metsähallituksen silloinen pääjohtaja Esa Härmälä. Metsäpomojen jääräpäisyys herätti närää erityisesti pohjoisen metsänomistajissa, joista monen metsäpalsta sijoittuu valtion maiden taakse tai keskelle. Maksun myötä osa metsätiloista siirtyi nollarajan taakse eli niiden puunmyynti muuttui kannattamattomaksi, kun jopa kolmannes ensiharvennusleimikon puutuloista olisi kulunut tiemaksuun.
Vihainen palaute pakotti Metsähallituksen neuvotteluihin Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) kanssa. Neuvottelujen tulos on nyt nähtävillä. Maksun kohtuullistamisen myötä useimmat lappilaistilat voivat taas harjoittaa kannattavaa metsätaloustoimintaa.
Metsähallitus perustelee tienkäyttömaksujen kohtuullistamista sillä, että se haluaa osaltaan vaikuttaa puun liikkeelle saamiseen mahdollisten uusien biotuotetehtaiden raaka-ainehuollon turvaamiseksi. Kyseisiä tehtaita puuhataan parhaillaan Kemiin ja Kemijärvelle.
Perustelu on sama, johon metsänomistajat yrittivät vedota silloin, kun valtion metsäliikelaitos oli ottamassa tienkäyttömaksun käyttöön. Tuolloin vetoomus kaikui kuuroille korville.
Parempi silti myöhään kuin ei milloinkaan. Metsähallitus ansaitsee kiitokset siitä, että se suostui muuttamaan päätöstään, joka olisi asettanut metsänomistajat eriarvoiseen asemaan. Etelässä valtaosa metsistä on yksityisomistuksessa, kun taas Lapissa valtio omistaa kaksi kolmasosaa maista ja metsäautoteistä.
Kun Metsähallitusta taannoin liikelaitostettiin ja sen metsätalouspuoli yhtiöitettiin, päättäjät vakuuttivat kilvan, ettei muutoksella ole vaikutusta periferiassa asuvien arkeen. Metsäteiden käyttömaksu on hyvä esimerkki siitä, että muutoksista seuraa aina muutoksia. Niitä on turha kiistää kenenkään.