Nimimuodissa yksilöllisyys on edelleen ykköstrendi. Lapselle halutaan antaa mahdollisimman erikoinen nimi, jota ei välttämättä ole kenelläkään muulla. Nimimuoti myös vaihtelee nopeammin kuin ennen.
Nykyvanhemmat, joille ympäristöarvot ja luonnonmukainen elintapa ovat tärkeitä, saattavat suosia suomalaisia luontonimiä, sanoo nimistöntutkimuksen dosentti ja Yliopiston almanakkatoimiston johtaja Minna Saarelma-Paukkala.
– On myös vanhempia, jotka nimenomaan haluavat antaa lapselle kristillisen nimen ja toisaalta heitä, jotka eivät missään tapauksessa halua antaa lapselleen nimeä, joka viittaa kristinuskoon.
Jotkut taas haluavat antaa lapselle nimen, joka toimii monella eri kielellä. Tämän hetken nimissä r-äänne ei ole muodissa, koska suomalainen r ei toimi kansainvälisesti. Nimet, jotka sisältävät ääkkösiä ovat myös laskeneet suosiossa, ainoana poikkeuksena pojan nimi Väinö.
– 1960-luvulla ihmisen nimestä pystyi päättelemään hänen kansalaisuutensa. Nyt tietyt nimet, kuten Sofia, Emma, Sara, Oliver ja Daniel, ovat muodissa monessa maassa samanaikaisesti, Saarelma-Paukkala kertoo.
Myös maahanmuuttajat tuovat jatkuvasti uutta nimistöä Suomeen. Saarelma-Paukkalan mukaan maahanmuuttajaperheen lapselle halutaan usein antaa oman kulttuurin mukainen nimi, mutta sellainen, joka toimii suomalaisessa yhteiskunnassa.
– Siten he mukautuvat suomalaiseen nimikulttuuriin. Ja kun nimet tulevat tutuiksi, myös suomalaistaustaiset perheet alkavat omaksua niitä.
Suomen kansalaisilla on tällä hetkellä käytössä yli 120 000 eri etunimeä. Se on Saarelma-Paukkalan mukaan hurja loikka 1980-luvulta, jolloin nimiä oli noin 50 000.