Helsingin pörssihermoilu on rauhoittumassa. Pörssi lähti rajuun 3,64 prosentin laskuun, mutta noin kello 11 OMXH-indeksi oli enää 2 prosenttia miinuksella. OMXH-indeksin pudotusta edelsi New Yorkin pörssien eilinen romahdus.
Pörssisyöksy on lieventynyt myös Euroopan keskeisissä pörsseissä. Frankfurtin pörssi on pudonnut runsaat 2 prosenttia ja Lontoon pörssi vajaat 2 prosenttia, kun aamulla oltiin noin 3,5 prosentin lukemissa.
Aasian pörssit ovat niin ikään sukeltaneet. Tokion pörssin Nikkei-indeksi painui tänään 4,73 prosenttia ja Hongkongin pörssin Hang Seng -indeksi 5,11 prosenttia.
New Yorkin pörssin Dow Jones -indeksi laski eilen 4,6 prosenttia ja Standard & Poor's 100 -indeksi 4,1 prosenttia. Nasdaq-teknologiapörssi päätyi 3,8 prosenttia miinukselle.
Maailmanlaajuista pörssikurssien notkahdusta on edeltänyt pitkä kurssinousu, jonka arvioidaan johtuneen talouden vahvistumisesta molemmin puolin Atlanttia.
OP:n pääekonomisti Reijo Heiskasen mukaan oli odotettavissa, että pitkän nousujakson jälkeen tulee kurssien heiluntaa.
– Se kertoo siitä, minkälainen jakso tässä on ollut takana. Niin viime vuoden aikana kuin alkuvuodestakin oli poikkeuksellisen vahvaa nousua Yhdysvalloissa. Tällaisen jakson jälkeen jossakin vaiheessa tulee korjausliikettä ja heilunta lisääntyy, Heiskanen sanoi STT:lle.
– Talous on siirtymässä hieman uuteen vaiheeseen, jossa kasvu on sen verran vahvaa, että se luo inflaatiopaineita. On ymmärrettävää, että markkinat joutuvat uudelleen punnitsemaan sitä tilannetta.
Heiskanen ei usko, että synkkä pörssipäivä antaa aihetta huoleen pidemmästä laskujaksosta. Yhdysvaltojen reaalitalous on varsin vahvalla pohjalla ja näkymät tälle vuodelle ovat edelleen hyvät.
Pelkoja inflaation kiihtymisestä
New Yorkin pörssikurimuksen taustalla ovat eri arvioiden mukaan nimenomaan pelot inflaation kiihtymisestä. Inflaation kiihtyminen saattaa johtaa siihen, että Yhdysvaltain keskuspankki Fed nostaa ohjauskorkojaan odotettua nopeammin, mikä olisi myrkkyä osakemarkkinoille.
Inflaation kiihtymisen taustalla on puolestaan se, että lukuisat suuryritykset ovat kertoneet nostavansa palkkoja ja bonuksia sen jälkeen, kun presidentti Donald Trump päätti joulukuussa supistaa yritysveroja massiivisesti.
Lisäksi Yhdysvaltain pitkien valtionlainojen korot ovat nousussa. Korkotason nousu on omiaan ohjaamaan rahaa osakemarkkinoilta korkomarkkinoille.