Yhdysvaltain presidenttikisan esivaalit jatkuvat parhaillaan tärkeässä New Yorkin osavaltiossa.
New York on jollain tavalla koti ehdokkaista kolmelle: on kotoisin Queensista, Bernie Sanders syntynyt Brooklynissa. Kun Hillary Clinton päätti pyrkiä senaattiin New Yorkista, Clintonit ostivat talon New Yorkin Chappaquasta.
Tilanne ennen New Yorkin vaalia on seuraava:
Demokraattien Hillary Clintonilla on New York Timesin seurannan mukaan koossa 1 307 puoluekokousedustajaa eli delegaattia. Bernie Sandersin saalis on 1 094.
Lisäksi tulevat vielä superdelegaatit eli edustajat, jotka saavat äänestää heinäkuun puoluekokouksessa mielensä mukaan. Heistä kantansa kertoneiden enemmistö tukee ainakin nyt Clintonia.
Voittoon tarvitaan 2 383 edustajaa.
Republikaaneja johtaa Donald Trump, jolla on 743 delegaattia. Kansallisena kakkosena on senaattori Ted Cruz , jolla edustajia on 543. Republikaanien presidenttiehdokkuuteen tarvitaan 1 237 edustajaa.
Republikaanien puolella New Yorkissa on jaossa 95 delegaattia, demokraattien puolella 291.
Mielipidetiedustelut ennustavat voittoa Clintonille ja Trumpille.
Tuloksia odotetaan keskiviikon vastaisena yönä ja aamulla Suomen aikaa. Varsinaisten delegaattimäärien saamisessa voi vierähtää tovi, sillä tämän(kin) osavaltion vaalimatematiikka on monimutkaista.
Ainakin näihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota päivän kotikisassa.
1. Miten pärjää Bernie Sanders?
Kuten sanottu, mielipidetiedustelut ennustavat Clintonille voittoa keskimäärin luvuin 53–41.
Mielipidetiedustelujen varaan ei silti pidä tuudittautua: viime kuussa Michiganin esivaalin alla mielipidetiedustelut näyttivät Clintonille mukavaa 21 prosenttiyksikön johtoa.
Sanders voitti kisan lopulta 1,5 prosenttiyksiköllä.
Mahdollisiin selityksiin lukeutuu muun muassa se, että Sandersin tuki nuorten keskuudessa ja nuorten äänestysinto arvioitiin etukäteen päin seiniä.
Ainakaan Clintonin kampanjaa ei voi syyttää siitä, etteikö se yrittäisi saada omia äänestäjiään liikkeelle. Clintonin Twitter-tilillä jaettiin heti tiistaiaamuna neuvoja äänestyspaikan löytämiseksi.
Sanders kampanjoi innokkaasti ja viime tippaan asti. Vielä maanantaina hän syytti Clintonia kampanjarahoituksen epäselvyyksistä.
Sandersin voitto – tai edes niukka tappio – olisi Clintonille nöyryytys. Se ei silti tarkoita , että Clintonin peli olisi pelattu: hän on edelleen tukevasti matkalla kohti puolueensa presidenttiehdokkuutta.
2. Millä luvuilla Trump voittaa?
Donald Trump on leimallisesti New Yorkin mies, joten on erittäin epätodennäköistä, että hän häviäisi kotikentällään. Kyse onkin lähinnä voittolukemista.
Jos muut ehdokkaat saavat napsittua ääniä niin, ettei Trump kerää 50 prosentin äänisaalista, he saavat vähennettyä Trumpin delegaatimäärää.
Republikaanien kisassa jokaisessa 27:ssä vaalipiirissä on jaossa kolme delegaattia. Jos ehdokas saa yli puolet piirin äänistä, hän saa kaikki kolme delegaattia. Jos ei, hän saa kaksi ja toiseksi tullut yhden (edellyttäen, että kakkonen saa yli 20 prosenttia äänistä).
Trump otti ilon irti vastustajien moittimisesta Twitterissä vaalipäivän aattona.
Valitettavasti Trump itse mokasi maanantaina kutsumalla New Yorkin syyskuun 2001 terrori-iskuja "seven-eleveniksi". Iskuihin viitataan Yhdysvalloissa yleisesti lyhenteellä 9/11 eli nine-eleven. 7-Eleven taas on pikkumarketien ketju.
3. Saako Kasich uutta nostetta?
Vaikka senaattori Cruz on kansallisesti republikaanien kisan kakkonen, New Yorkin mielipidetiedusteluissa toisena on Ohion kuvernööri John Kasich . Real Clear Politicsin kyselykeskiarvojen mukaan Trumpin kannatusluku on New Yorkissa 53,1, Kasichin 22,8 ja Cruzin 18,1.
Pitääkö Kasich New Yorkissa kakkospaikkansa vai nouseeko Cruz ohi?
Kasich pysyy kisassa mukana, koska kamppailu ehdokaspaikasta on hyvin tiukkaa. Hänen tähtäimessään on heinäkuun puoluekokous ja se mahdollisuus, että Trump tai Cruz ei saa kasaan tarvittavaa delegaattimäärää ennen kokousta.
Jos näin käy, ehdokas päätetään vasta puoluekokouksessa. Silloin kisassa voi avautua maltillisen mustan hevosen paikka.
+lisätieto
Parinkymmenen miljoonan asukkaan New York on pitkään ollut hyvin demokraattimyönteinen osavaltio.
New Yorkissa on 5,8 miljoonaa demokraattien kannattajaksi rekisteröitynyttä äänestäjää ja 2,7 miljoonaa republikaanien äänestäjää.
Sekä vuosien 2012 että 2008 presidentinvaaleissa New Yorkin äänet voitti Barack Obama .
Osavaltio ei ole äänestänyt republikaania Valkoiseen taloon sitten Ronald Reaganin ja vuoden 1984. Reagan tosin voitti tuolloin 49 osavaltiota 50:stä.
Jos Trump nousisi republikaanien presidenttiehdokkaaksi, hänellä olisi mahdollisuus tehdä melkoista historiaa.
Mahdollisuus saattaa olla tilastojen valossa pieni, mutta Trump itse luottaa siihen vankasti. Hän on perustellut mahdollisuuksiaan muun muassa sillä, että työllistää New Yorkissa paljon ihmisiä.
Lähteinä muun muassa: CNN, New York Times, Washington Post, USA Today, Reuters.