Lapsettomuuden hoidossa käytettävät koeputkihedelmöitykset saattavat monissa tilanteissa syrjäyttää kokonaan kevyempänä hoitomuotona pidettävät inseminaatiohoidot. Näin arvioivat STT:n haastattelemat asiantuntijat. Syynä on, että hoitoon hakeudutaan yhä iäkkäämpänä, jolloin inseminaatiot ovat usein tuloksettomia.
STT haastatteli useita hedelmöityshoitoihin perehtyneitä asiantuntijoita. Heistä osa oli jopa sitä mieltä, että inseminaatioista voitaisiin joissain tilanteissa luopua kokonaan.
– Inseminaatiohoitojen tulokset eivät ole kehuttavia. Noin 90 prosenttia inseminaatioista johtaa pettymykseen, sanoo Dextra Lapsettomuusklinikan lääketieteellinen johtaja Eero Varila .
Koeputkihoitojen määrä on ollut hienoisessa kasvussa. Vastaavasti inseminaatioiden osuus on vähenemään päin.
– Inseminaatioiden tarve on vähenevä, mutta kokonaan se ei tule poistumaan. Lahjoitettujen siittiöiden tarve inseminaatioihin hiljalleen kasvaa, sanoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Tarja Olkinuora Mehiläinen Fecilitaksesta .
Asiantuntijat korostavat, että tietyissä tilanteissa inseminaatioilla voi saada hyviä tuloksia.
Lapsi noin joka viidennestä koeputkihoidosta
Hedelmöityshoitoja aloitetaan Suomessa vuosittain noin 14 000. Niistä vajaat 10 000 on koeputkihoitoja ja niihin liittyviä pakastetun alkion siirtoja, joissa nimenomaan yli 35-vuotiaiden osuus on 2000-luvulla kasvanut, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastoista.
Koeputkihedelmöityksissä onnistumisen todennäköisyys on noin kaksinkertainen inseminaatioihin nähden, ja noin joka viides koeputkihoito johtaa elävän lapsen syntymään, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Reija Klemetti . Osa yksityisistä klinikoista esittää onnistumisille tätäkin parempia todennäköisyyksiä. Mahdollisuudet puolestaan heikkenevät huomattavasti etenkin 40 ikävuoden kynnyksellä ja sen jälkeen.
Klemetti tutki hedelmöityshoitojen käyttöä Suomessa väitöskirjaansa. Yhä useampi hoitoihin saapuva nainen on noin 40-vuotias, hän sanoo.
– Tämä liittyy siihen laajempaan ilmiöön, että lapsia hankitaan myöhemmällä iällä, jolloin lapsettomuuttakin on enemmän.
Koeputkihoitojen määrän kasvua selittää myös se, että hoidot eivät ole niin rankkoja kuin aiemmin, sanoo lapsettomuuslääkärinä yli 20 vuotta työskennellyt Viveca Söderström-Anttila .
– Hoidoissa annettavia hormonistimulaatioita on alennettu, mikä madaltaa hoitoihin lähtemisen kynnystä.
Viime vuodet Söderström-Anttila on työskennellyt apulaisylilääkärinä Väestöliitolla, joka yhdistyi Mehiläinen Felicitakseen syyskuun alussa.
Hedelmällisyysneuvontaa jo peruskoulussa
Syntyvyys nousi taas keskusteluun, kun SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kannusti suomalaisia synnytystalkoisiin. STT:n haastattelemat asiantuntijat tunnistavat sinällään Rinteen huolen. Tietoisuutta hedelmällisyydestä tulisi heidän mukaansa lisätä, jotta mahdollisiin hoitoihin hakeuduttaisiin ajoissa.
THL:n Klemetti jopa esittää, että nuorille tulisi antaa hedelmällisyysneuvontaa jo peruskoulussa.
– Olisi tärkeää, että hedelmällisyysterveydestä puhuttaisiin realistisesti siinä missä ehkäisystäkin.
Perheen perustamisen lykkääminen heijastuu sekin lapsilukuun. Hedelmöityshoidot voivat kestää vuosia, ja perheen lopullinen lapsiluku voi jäädä toivottua pienemmäksi.
Inseminaatio on hoitona helpompi kuin koeputkihedelmöitys
THL:n hedelmöityshoitotilastoihin kerätään tietoja inseminaatioista ja koeputkihedelmöityksistä.
Molempiin tarvitaan mieheltä spermanäyte siittiöiden saamista varten. Vaikeissa tilanteissa siittiöitä voidaan saada myös esimerkiksi kiveskoepalasta. Siittiöiden joukosta erotetaan parhaiten liikkuvat yksilöt.
Inseminaatiossa siittiöt ruiskutetaan naisen kohtuun ovulaatioaikana. Naisella voi olla lisäksi hormonilääkitys.
Koeputkihedelmöityksessä eli IVF-hoidossa naisen munasarjoja stimuloidaan hormoneilla niin, että ne tuottavat useita munarakkuloita. Munarakkulat kerätään ultraääniohjatulla punktiolla ja niistä saatavien munasolujen annetaan hedelmöittyä siittiöillä viljelymaljalla. Hedelmöittyneet munasolut kasvatetaan alkioiksi. Tavallisesti yksi alkio siirretään kohtuun. Jäljelle jääneet alkiot voidaan pakastaa tulevaa käyttöä varten.
Jos hyvälaatuisia siittiöitä on niukasti, yksi siittiö ruiskutetaan suoraan munasolun sisään ohuella lasineulalla. Tällöin kyse on ICSI- eli mikrohedelmöityshoidosta. Muuten toimitaan kuten IVF-hoidossa.
Hedelmöityshoitoja voi tehdä omilla sukusoluilla tai lahjasukusoluilla, jolloin ne saadaan ulkopuoliselta luovuttajalta.
