Näin syksyllä moni kouluun ja opiskeluun liittyvä puheenaihe nostaa päätään. Vuodesta toiseen taitaa olla tapetilla koululiikunta.

Miksi nuorten ja lasten kokemukset koululiikunnasta ovat niin erilaisia? Mikä saa toiset innostumaan liikuntatunneista niin paljon, että niiden innoittamana aloittavat koko elämän kestävän liikunta harrastuksen, kun taas toisille tunneista jää aikuisuuteen asti kestävä kammo liikkumista kohtaan?