Korkein hallinto-oikeus (KHO) päätti seitsemän vuotta kestäneen lupamenettelyn, jossa eri oikeusasteissa kiisteltiin, voiko Sodankylän Viiankiaavan Natura-alueella harjoittaa malminetsintää. Voi.
Ratkaisu oli viimeiseltä valitustuomioistuimelta odotettu. Luonnonsuojelualueita koskevan lainsäädännön mukaan malminetsintä on mahdollista, kunhan hakija huolehtii, että alueen suojelun perusteena olevia luontoarvoja ei vaaranneta.
Selvityksiä ja lupia eri viranomaisilta vaaditaan. Viime kädessä tarvitaan ympäristöministeriön lupa. Ne kaivosyhtiö Sakatti Mining on saanut, mutta lupien lainvoimaisuus on odottanut valituskierroksen loppumista.
Viimeisessä valituksessaan Lapin luonnonsuojelupiiri olisi halunnut, että kaivosyhtiöltä edellytetään täysimittaista ympäristövaikutusten arviointia. Sellaisen tarvetta KHO ei Viiankiaavan tapauksessa nähnyt aiheelliseksi. Sen mielestä luonnonsuojelulain Natura-arviointi riittää.
KHO:n päätöksellä on ennakkopäätöksen luonne erityisesti kaivosyhtiöiden kannalta. Se vahvistaa lainmukaisen toiminnan mahdollisuuden Suomessa, vaikka valitusprosesseilla malminetsintä Natura-alueilla on yritetty estää.
Viimeinen vaihe Natura-korttiin ripustautumisesta Viiankiaavalla oli europarlamentaarikko Heidi Hautalan kantelu EU-komissiolle. Siinä Hautala syytti Suomen viranomaisia laittomuuksista, kun ne ovat myöntäneet lainsäädännön mukaisia lupia, joita Sakatti Mining on hakenut.
Komission vastaus oli ennakkopäätöksen luonteinen. Alueen Natura-arvoista on huolehdittava, mutta EU:n luontodirektiivi ei estä taloudellista toimintaa. Korvaavista toimenpiteistä, käytännössä vastaavia luontoarvoja sisältävistä alueista, päättää jäsenvaltio.
Esimerkkejähän Natura-alueella toteutetuista mittavista hankkeista on eri puolilta EU:ta. Moottoriteitä, satamia, rautateitä, tekojärviä on rakennettu Natura-alueille.
Mitä tulee kaivosyhtiön ratkaisuun vetää brittiläinen luontojärjestö Fauna and Flora mukaan Viiankiaavan luontoarvojen arviointiin, siinä se on eksynyt harhapoluille. Kun toimitaan Suomen luonnon kanssa, on syytä luottaa suomalaisten viranomaisten arviointikykyyn.
Yhtiö tekee ympäristöjärjestön kanssa yhteistyötä suojellakseen eri puolilla maailmaa olevien kaivoshankkeiden yhteydessä luonnon monimuotoisuutta.
Hyvä tarkoitus, mutta väärä keino suomalaisessa kulttuurissa.