Venäjä pystyy vahvalla ilmapuolustuksellaan Kaliningradissa eristämään taistelualueen Baltian alueella. Nato joutuu sen takia harkitsemaan Baltian maihin raskaan kaluston ennakkovarastointia ja entistä pysyvämpien taisteluosastojen sijoittamista, perjantaina julkaistu Nato-selvitys pohjustaa.
Venäjä menetti Baltian maiden liityttyä Natoon strategisen puskurivyöhykkeen, jonka se on korvannut kehittämällä vahvan taistelualueen eristämiskyvyn Kaliningradin ympärille. Venäjä on myös toistuvasti uhannut vahvistaa Kaliningradin joukkojaan ja järjestänyt alueella sotaharjoituksia.
Selvityksen mukaan Baltian joutuessa hyökkäyksen kohteeksi Nato voisi joutua uhkaamaan ydinaseilla, jotta se saisi Baltiaan oikeaan aikaan vahvistuksia. Selvitys vertaa tilannetta kylmän sodan aikaan, jolloin vastaava tilanne oli Länsi-Berliinin puolustamisessa. Kaliningradin ja Valko-Venäjän väliin jää vain noin sadan kilometrin maakaistale, joka yhdistää Natoon kuuluvia Puolaa ja Liettuaa.
Selvityksen mukaan tilanne muuttuisi, jos Suomi tai Ruotsi liittyisi Natoon. Jos vain Ruotsi liittyisi Natoon, sotilasliiton olisi huomattavasti helpompaa kiertää Kaliningrad matkalla Baltian maihin. Jos taas Suomi liittyisi yksin, Baltian maiden puolustamisen kannalta pitäisi päästä Suomen maa-alueille, ilmatilaan ja aluevesille.