Euroopan unioni ja Nato sopivat keskiviikkona käytännön toimenpiteistä keskinäisen yhteistyön kehittämisessä. Seitsemästä yhteistyöalueesta yksi on puolustautuminen monenkirjavaa hybridivaikuttamista vastaan.
Yhteisen lausunnon allekirjoittivat Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja EU:n ulkoministeri Federica Mogheri. Ainoina Natoon kuulumattomina EU-maina kokouspöydässä istuivat Suomi ja Ruotsi.
Stoltenbergin mukaan kyseessä on virstanpylväs Natolle ja EU:lle, joista kummallakaan ei ole yksinään riittäviä keinoja uusiin uhkiin vastaamiseen.
- Mutta yhdessä olemme mahtava voima hyvän puolesta, Stoltenberg vakuutti.
Mogheri kuvasi "uuden aikakauden" alkaneen EU:n ja Naton suhteissa.
Kokouslähteiden mukaan Suomi oli mainittu tiistain puheenvuoroissa useaan otteeseen ja yhteistyön jatkamista niin Suomen kuin Ruotsin kanssa pidettiin tärkeänä.
Suomeen tuleva hybridikeskus esillä
Yhteislausunnon liitteessä hybridiuhkiin vastaaminen on mainittu yhteistyöalueista ensimmäisenä. Naton ja EU:n jäseniä kehotetaan osallistumaan eurooppalaisen hybridiosaamiskeskuksen työhön. Keskus perustetaan ensi vuonna Suomeen.
Tutkija-arvion mukaan Suomelta ja Ruotsilta löytyisi yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden alalla asiantuntemusta jopa vetovastuuseen EU–Nato-yhteistyössä.
Suomen ja Ruotsin Nato-kumppanuus on kehittynyt reilussa parissa vuodessa uudelle tasolle. Maat hyväksyttiin 2014 laajennetun kumppanuuden ohjelmaan EOP:hen.
Tiivis yhteistyö on näkynyt muun muassa siinä, että maat ovat olleet mukana Naton ministerikokouksissa sekä kesällä Varsovan huippukokouksessa.
Jatkosta ei kuitenkaan ole takeita, sillä päätökset Nato-kokouksiin kutsumisesta tehdään tapauskohtaisesti. Kolmeksi vuodeksi sovittu EOP-kumppanuus pitäisi sekin uusia ensi vuoden aikana.
Naton halu kehittää yhteistyötä EU:n kanssa voi diplomaattiarvioiden mukaan antaa lisäperusteita sille, että pohjoiset naapurukset halutaan pitää tiiviisti mukana Naton menossa.