Unkarin parlamenttivaalit päättyivät tässä kuussa pääministeri Viktor Orbánin nationalistiliittouman rymyvoittoon. Toiseksi suurimmaksi puolueeksi nousi äärioikeistolainen Jobbik. Unkarin EU-vastainen ja muukalaiskielteinen linja aiheuttaa pahoja säröjä suhteissa naapurimaihin.
Rautaesiripun romahdettua Keski-Eurooppaan syntynyt Visegrad-maiden nelikko natisee liitoksistaan. Puola ja Unkari ovat Euroopan unionin populismimittausten kärjessä, mikä heijastuu myös Tshekin ja Slovakian poliittiseen ilmapiiriin.
Tshekissä toimivan Europeum-instituutin tutkijan Christian Kvorning Lassenin mukaan Puolan ja Unkarin hallitukset ovat ideologisia ja arvopohjaisia, kun taas esimerkiksi Tshekissä populismi on käytännönläheisempää.
–Kuin olisi kaksi V4-maata, jotka puskevat projektiaan läpi, ja kaksi uinuvaa [osallistujamaata], jotka odottavat tilaisuutta valita itselleen suunta, Lassen sanoo Lännen Medialle Prahassa.
Lassenin mukaan Tshekin taloussotkuissa ryvettyneen pääministerin Andrej Babisin ANO-liike edustaa näissä maissa populismia puhtaimmillaan. Sillä ei ole poliittista agendaa, ja Babis varoo vahvoja kantoja maahanmuutosta. Silti ANO viilaa alituiseen päämääriään yksinkertaisilla äänestäjälohkoja miellyttävillä ratkaisuilla, kuten korottamalla eläkkeitä vaalien alla.
Europeumin tutkimuksen mukaan V4-maiden kansalaisista EU:hun myönteisimmin suhtautuvat unkarilaiset, mutta poliittisesti lähimpänä EU:ta ovat Tshekki ja nelikon ainoa euromaa Slovakia.
Globsec-ajatushautomon Dominika Hajdunista kansalaisten tyytymättömyyttä selittää osin se, ettei EU:hun kuuluminen nostanut maiden elintasoa ympäröivien länsimaiden tasolle. Siitä huolimatta Slovakian hallitus yrittää maalata Tshekistä ja Slovakiasta kuvan alueen ”EU-myönteisenä saarena”, tehden pesäeroa huonomaineisiin naapureihin.
Slovakian nimellisesti "sosiaalidemokraattinen" valtapuolue Smer edustaa käytännössä populistista nationalismia. Kutsuttuaan vuosia mediaa vihollisekseen puolueen valtaapitävät ovat menettäneet rankasti suosiotaan sen jälkeen, kun slovakialainen tutkiva journalisti Jan Kuciak murhattiin helmikuussa.
Vaikka sekä Tshekin että Slovakian oppositioissa vaikuttavat myös äärioikeistolaiset, maahanmuuttovastaiset puolueet, on epätodennäköistä, että ne voisivat nousta valtaan kuten Unkarissa tai Puolassa.
Unkarin pääministerin Viktor Orbánin vallan sinetöinyt vaalivoitto oli isku EU:n arvoja vastaan. Budapestissa sijaitsevan Keski-Euroopan yliopiston tutkijan Gabriella Gőblin mukaan Orbánin hallinnon kuvaaminen ”vain” populistiseksi on vaarallista. Gőblistä sitä pitäisi kutsua "siksi, mikä se on: antisemiittinen ja rasistinen".
–Hallitus halusi välittää vaaleissa selvän viestin: ihmismassa on pysäytettävä, yksinkertaisesti heidän uskonnon ja ihonvärinsä takia, Gőbl kertoo.
Orbán haluaa rakentaa illiberaalia eli epäliberaalia valtiota. Hän uhkailee julkisesti hallitustaan vastustavia.
Gőbl uskoo, että riippumattoman median rippeet ja kansalaisjärjestöt tulevat olemaan hyökkäysten kohteena niin kauan, kuin Unkaria johtaa Fidesz-puolue.