Sirkka Koskisen ympärillä tepastelee neljä ruskeaa kanaa. Ne ovat juuri nyt Koskisen ylimpiä ystäviä, sillä hän tarjoilee kanoille niiden herkkua, lauantaimakkaraa.
– Lauantaimakkara on suurin piirtein parasta, mitä nämä kanat tietävät, Linda Kuusela selittää.
Kuusela työskentelee palveluohjaajana Rovaniemen kaupungin arviointiyksikössä ja hoivaosasto 2:lla Saarenkylän Näsmäntiellä. Arviointiyksikössä kuntoutetaan ikäihmisiä, jotta he pärjäisivät vielä kotona. Hoivaosastolla asutaan pitkäaikaispäätöksellä.
Tänä kesänä Näsmäntiellä on kesäasukkaana myös viisi kanaa: Hilda, Hulda, Siiri, Sohvi ja Selma. Neljä kanoista pyörii nurmikolla lauantaimakkaran toivossa, mutta viides pysyttelee sisällä kanalassa. Takaseinän kurkistusluukusta näkee, että kana on asettunut pehkujen päälle ja keskittyy tärkeään työhön: sillä on meneillään muninta.
Arviointiyksikön ja hoivaosaston lisäksi Näsmäntiellä toimii myös Näsmänkiepin palvelutalo. Rakennuksien ympärillä on ihanan vehreitä piha-alueita. Kuusela tuli Näsmäntielle töihin viime syksynä ja ihastui ympäristöön.
– Itselläni on kotona kanoja, ja keväällä tuli mieleen, että täälläkin olisi kesällä hyvät olosuhteet kanojen pitoon.
Kuusela ryhtyi tuumasta toimeen. Ensitöikseen hän soitti kaupungin tilaliikelaitokselle ja kysyi, sattuisiko siellä olemaan vapaana minkäänlaista pientä mökkiä, josta voisi tuunata kanalan. Ja kuinka ollakaan, erään päiväkodin pihalta oli juuri poistettu leikkimökki, joka kuljetettiin Näsmäntielle.
Kanala oli pian valmis, kun tilaliikelaitoksen työntekijät rakensivat mökkiin muun muassa orren ja munapesän ja mökin ympärille aitauksen. Asukkaat kanalaan tulivat Rautiosaaresta. Kaksi niistä on Kuuselan omaa, kolme on hänen naapurinsa Saija Someron.
– Kukkoa emme tänne tuoneet, sillä valoisina kesäöinä se saattaa kiekua keskellä yötäkin. Siitä naapurit eivät ehkä olisi olleet mielissään, Kuusela sanoo.
Kanat ovat tyrnäväläisiä maatiaiskanoja, joka on yksi alkuperäisistä suomalaisista kanakannoista. Linda Kuusela sanoo, että maatiaiskanat ovat helppohoitoisia ja kaikkiruokaisia.
– Nämä ovat lisäksi hyvin kesyjä ja tottuneita ihmisiin, sillä kotona Rautiosaaressa ne saavat juosta vapaasti pihalla. Lapsetkin hoitavat niitä ja leikkivät niiden kanssa.
Näsmäntiellä kanojen leikkikaverit ovat iäkkäämpiä, mutta erittäin ilahtuneita uusista kesäasukkaista. He pääsevät seuraamaan kanojen elämää isolla aidatulla sisäpihalla, jolle kanat voidaan vapauttaa omasta pienestä aitauksestaan.
– Näsmäntien yksiköissä on asukkaana tai asiakkaana kaikkiaan 125 vanhusta. Kaikki he pääsevät tänne kanoja katselemaan, Kuusela kertoo.
Kanojen tuottamista munista asukkaat eivät kuitenkaan pääse nauttimaan elintarvikelainsäädännön takia.
Kanojen touhut ovat olleet asukkaiden keskuudessa mieluisa puheenaihe, ja kanat ovat innostaneet myös muistelemaan menneitä. On muisteltu navettatöitä, lehmien hoitoa ja hevosia, ja onpa joku ollut lapsuudessaan kanapiikanakin.
– Pienillä kustannuksilla olemme saaneet ison ilonaiheen asukkaille, Kuusela sanoo.
Talveksi kanat palaavat Rautiosaareen. Kokemukset kesäkanalasta ovat kuitenkin niin hyviä, että kanojen touhuja seurataan Näsmäntiellä taas ensi kesänä.