Kesäkuun alussa syntyy Napapiirin Energia ja Vesi Oy. Rovaniemen Energia Oy ostaa liiketoimintakauppana Napapiirin Veden tasearvoltaan 90 miljoonan euron arvoisen liiketoiminnan. Syntyvällä Nevellä on 70 miljoonan euron liikevaihto ja henkilöstöä 160.
Neve syntyy liian lyhyessä ajassa ollakseen lopullisessa kuosissa. Toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen sanoo, että siirtymävaiheessa haluttiin ensi sijassa turvata se, että kaupunkilaiset saavat vettä ja että laskut niin kaukolämmöstä, sähköstä kuin vedestäkin lähtevät asiakkaille. Se vaatii, että muutosta on tekemässä riittävä määrä henkilöstöä.
Napapiirin Veden työntekijät siirtyvät paitsi vanhoina työntekijöinä myös kunnallisesta tes-sopimuksesta energia-alan tessin piiriin. Mielenkiintoista on, että palkat pysyvät vähintään ennallaan, joillakin nousevat merkittävästi. Harvinaista yritysfuusioiden yhteydessä.
Kahden vuoden kuluessa on tiedossa toiminnan tehostamista. Se tietää, että tehtävänkuvat muuttuvat eikä eläkkeelle lähtevien tilalle palkata uusia. Eniten muutoksia tuo mittariluennan tehostuminen. Nyt jo kaukolämpö ja sähkö ovat etäluennassa, mutta lähivuosina siihen siirtyvät myös vesimittarit. Kun vesiasiakkaita on liki 15 000, tehokkuushyötyjä syntyy.
Mikä muuttuu asiakkaan näkökulmasta?
Näkyvin muutos Napapiirin Veden asiakkaille on laskuttajan muutos. Jatkossa lasku tulee Neveltä.
Yhtiön koko verkostoliiketoiminnasta (kaukolämpö, sähkö ja vesi) vastaava johtaja Kristian Gullsten ei ota kantaa siihen, mitä tapahtuu veden ja jäteveden tariffeille. Kustannusvastaavuus tulee myös veden hintaan niin kuin se on sähkön jakeluhinnassakin.
Tosin Rovaniemen Energia on perinyt sähköstään alhaisempaa jakeluhintaa kuin energiamarkkinaviranomainen olisi kohtuullisen tuoton periaatteen mukaan sallinut. Energia on siis kumartanut asiakkailleen.
Tykkyläinen muistuttaa, että Napapiirin Vesi ei ole tappiollinen vaan sen liiketoiminta on tervettä. Toinen kysymys on, että vesijohtoverkostossa on niin sanotusti korjausvelkaa.
Tähän liittyivät myös poliittiset intohimot. Keskeisin kiistelyn aihe oli juuri se, miten varmistetaan, että kaukolämpö-, sähkö- ja vesiliiketoiminnan rahat pysyvät erillään, eikä tapahdu ristiinsubventiota.
Tykkyläinen sanoo, että sen takaa konsernin juridinen rakenne. Jokainen liiketoiminta on eriytetty omaan osakeyhtiöön.
Takaporttina kuitenkin on konserniavustusten ja -lainojen antaminen. Jos ne ovat suuruudeltaan yli 2 miljoonaa euroa, asia on vietävä valtuustoon. Pienemmät konserniyhtiöiden väliset avustukset voidaan päättää Neven yhtiökokouksessa.
On selvää, että poliittinen ohjaus vähenee, kun vesitariffeja ei päätetä luottamusmieselimissä. Mutta ei niitä päätetä Neven hallituksessakaan. Se ainoastaan linjaa yhtiön strategian.
Tariffit päätetään Neven toimivassa johdossa. Sen mielestä kustannusvastaavuus tulee kaikkiin tariffeihin.