Näkökulma: Lapin ratkaistava jätehuoltohaasteensa

Näkökulma

Jätelain perusperiaate on, että jätteen haltija on vastuussa jätteen asianmukaisesta käsittelystä. Kunnille kuuluu vastuu yhdyskuntajätehuollosta ja tuottajayhteisöt vastaavat muun muassa paperin, pahvin sekä sähkö- ja elektroniikkatuotteiden jätteistä.

Jätelainsäädäntö muuttuu ympäristö- ja resurssitehokkuuden vaatimusten kiristyessä. Kuntien jätehuoltoa ohjaa myös kilpailulainsäädäntö ja hankintalaki, eikä kunnallisten yhtiöiden haluta vaarantavan alan kilpailuneutraliteettia. Jätelaki muuttuu 2019 alussa, jolloin kunnan jätehuoltovastuita rajataan nykyisestä. Tavoite on edistää jätehuollon markkinoita ja kilpailua.

Lainsäädäntöön on tullut kieltoja. Bioperäisten jätteiden ja tekstiilien kaatopaikkasijoitus kiellettiin 2016. Laki koskee kaikkia rakennus-ja purkujätteitä 2020 alusta. Jäteveron määrääminen kaatopaikkajätteille vähensi yhdyskuntajätteiden kaatopaikkasijoittamista, joka johti jätteenpolton kasvuun. Rovaniemen jätteet viedään poltettavaksi Ouluun ja Kuusiselän kaatopaikka suljetaan.

EU antaa lähivuosina kansallisia velvoitteita kierrättämiselle. Niiden toteuttaminen on haastavaa. Yhdyskuntajätteiden syntypaikkalajittelu toimii huonosti, koska liian suuri osa jätteistä menee polttoon. 2017 Napapiirin Residuum Oy:n toiminta-alueella (Rovaniemi, Ranua, Pello) melkein puolet polttokelpoisesta jätteestä oli jakeita, jotka olisi pitänyt lajitella syntypaikalla ja kerätä erikseen. Noin kolmannes jätejakeista on erilliskerätty asianmukaisesti, joten tilanne on kaukana kelvollisesta.

EU:ssa ja Suomen jätelainsäädännössä käytetään yleistyökaluna keppiä. Kuntien jätehuoltoyhtiöillä on käytettävissä vain porkkanoita jaettavaksi sinne, missä lajittelusta vastataan eli kotitalouksille. Neuvonnan, valistamisen ja ohjauksen teho on rajallinen. Huomattavia parannuksia kierrättämiseen tulisi saada aikaan jo lähivuosina.

Rovaniemi vastaa jätehuollon haasteisiin tukeutumalla kiertotalouden mahdollisuuksiin. Kunta on mukana SYKE:n koordinoimassa Circwaste- hankkeessa, jossa kaupunki on sitoutunut viemään eteenpäin 50 erilaista kiertotalouteen liittyvää toimenpidettä. Tiekarttaa eli käytännön toimenpideohjelmaa laatii konsulttiyhtiö.

Keskeisessä roolissa tulee olemaan Alakorkalon kiertotalousalue. Tämä usean hehtaarin alue suunnitellaan kiertotaloustoimintojen palvelualustaksi ja logistiikkakeskukseksi, jossa materiaaleja kerätään, käsitellään ja jalostetaan uusiotuotteiksi. Alueella on toistaiseksi Napapiirin Residuum Oy:n ja Neve Oy:n toimintoja, mutta näiden ohella myös muille alan uusille ja vanhoille yrityksille tarjoutuu mahdollisuuksia.

Uutta yrittäjyyttä ja innovaatiota voidaan löytää eri aloilta. Kiertotaloudessa pyritään arvoverkostojen digitalisointiin eli tuotantoprosesseissa raaka-aineiden tuottajien, jalostajien, varastoinnin, kuljetuksien, asiakkaiden ja kierrättäjien väliseen reaaliaikaiseen tiedonkulkuun.

Bioperäisiä sivuvirtoja ja jätteitä voidaan käyttää uusiotuotteisiin kuten ravinnevalmisteisiin ja kasvualustoiksi. Uudet ideat ja innovaatiot yhdyskuntajätteiden lajittelun ja keräyksen tehostamiseksi ovat tervetulleita. Kuljetusten tehostaminen parantaisi kiertomateriaalien ja -tuotteiden kilpailukykyä.

Uusien ideoiden eteenpäin viemiseksi Napapiirin Residuum Oy tarjoaa alan säädöspohjan osaamisen ja siihen liittyvän neuvonnan sekä operoimalla tulevaa kiertotalousaluetta. Lapin ammattikorkeakoulussa (amk) on tarjolla osaamista eri aloilla 500 työntekijän ja 5000 opiskelijan voimin. Bio- ja kiertotalouskeskus Kemissä tarjoaa suurteollisuudelle liiketoiminnan kehittämisapua. Uusia ideoita ja liiketoiminnan kehittämistä voidaan toteuttaa hakemalla hankerahoitusta tai tekemällä pienimuotoisempia kehitystoimia amk:n opetus- tai opinnäyteprojekteina.

Ratkaisut lappilaisen jätehuollon kehittämiseksi on tehtävä täällä. Eteläisen Suomen käytännöt eivät aina toimi pitkien etäisyyksien, harvan asutuksen ja pienten yksikköerien vuoksi. Lapin luontoarvot ja puhtaus sekä tähän imagoon tukeutuva matkailuelinkeino edellyttää, että jäteasiat on hoidettu kestävästi. Pidemmälle tulevaisuuteen katsottaessa tämä tarkoittaa, että jätehuolto- ja kierrätysratkaisut hoidetaan mahdollisimman paljon omin voimin ja paikallisesti. Tällaisella osaamisella olisi kysyntää kaikkialla maailmassa.

Torvinen on Napapiirin Residuum Oy:n toimitusjohtaja.
Snäkin on Lapin ammattikorkeakoulun erityisasiantuntija Teollisuus ja luonnonvarat- osaamisalueella.