Oulun yliopiston professori Heli Jantunen on saanut eduskunnan myöntämän naisille suunnatun innovaatiopalkinnon. Palkinto on suuruudeltaan 110 000 euroa.
Jantunen on Oulun yliopiston mikroelektroniikan tutkimusyksikön johtaja.
Yksikössä keskitytään uuteen ict-alan elektroniikkaan, energiakeräämiseen, antureihin, suuritaajuisiin sovelluksiin ja painettuun elektroniikkaan.
Jantunen on kehittänyt ensimmäisenä maailmassa ultramatalassa lämpötilassa yhteissintrattavia sähkökeraameja. Uuden sukupolven monikäyttöiset sähkökeraamit ovat merkittävä kansainvälinen läpimurto elektroniikassa.
Energian tarve pienentynyt jopa 15–30 prosenttiin
Jantusen kehittämässä menetelmässä energian tarve on pienentynyt parhaimmillaan 15–30 prosenttiin, mikä tarkoittaa paitsi merkittävästi edullisempia tuotantolaitteistoja ja helpompaa prosessia myös ympäristöystävällisempää valmistustapaa.
Jantusen mukaan naisten roolia tieteenteossa ja teknologiainnovaatioiden teossa on yleensäkin tarpeen ja hyödyllistä korostaa, mutta etenkin sähkötekniikan alueella. Naiset ovat siellä liian vähän käytetty voimavara, kun heitä on sähkötekniikan alan diplomi-insinööriopinnoissa kovin vähän mukana. Sama tilanne on vallinnut jo vuosikymmeniä. Joitakin naisiakin toki aina on mukana.
Millä konstilla naiset ja tytöt saisi sitten kiinnostumaan di-opinnoista sähkötekniikassa?
– Sen kun tietäisi, viisas olisi. Ehkä se koetaan vielä raskaan matematiikan ja teknologian alaksi. Naiset pitäisi saada huomaamaan, kuinka mukavaa sähkötekniikkaan liittyvä tutkimus on.
Kaikki voimavarat ovat hänen mukaansa innovaatioissa tarpeen.
– Jos ei oteta kaikkia sellaisia mukaan kehitykseen, joilla on kiinnostusta ja kunnianhimoa tehdä tätä työtä, siinähän hukataan voimia.
Mikroelektroniikan tutkimus on kuitenkin niin poikkitieteellistä, että Jantusen omassa yksikössä noin 30 prosenttia väestä on naisia.
– Tutkijoita tulee muilta tieteenaloilta, mutta he hyödyntävät kuitenkin sähkötekniikan sovellusalueita. Tutkijoita tulee esimerkiksi kemian, fysiikan, prosessitekniikan puolelta.
Ylipäätään yhteistyö on tutkimuksessa voimaa.
– Ainakin minun alallani, jos konferenssissa esittelen jotakin aihetta, kutsun muita tutkimaan samaa aihetta. Eivät meidän resurssimme riitä, asiat menevät paljon nopeammin eteenpäin, jos useampi ryhmä tutkii samaa asiaa.
Sähkötekniikka ei kerää naisia tutkijoiksi
Jantusen mukaan muissakaan maissa sähkötekniikka ei juuri naisia kerää tutkijoiksi. Kansainvälisissä seminaareissa nainen sähkötekniikasta puhumassa ei kuitenkaan aiheuta aliarviointia. Tieteentekijät ovat maailmallakin pääsääntöisesti fiksuja, ja tasa-arvo on arvossaan.
Jantusen mukaan monissa seminaareissa ulkomailla on sitä paitsi yhdenvertaisuussessio, joihin osallistuu yleensä paljon ihmisiä. Siellä ei puhuta pelkästään naisten ja miesten tasa-arvosta vaan ylipäätään tasa-arvosta tieteessä.
Sessioissa ei pyritä eikä päästä erityisiin johtopäätöksiin.
– Se on enemmän tiedon jakamista. Siinä tulee esille roolimalleja ja tapoja toimia. Tilanne on tietysti eri puolilla maailmaa pikkuisen erilainen.
Palkinto juhlistaa yleistä äänioikeutta
Eduskunta perusti yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden 110-vuotisen historian kunniaksi naisille suunnatun teknologiaan ja talouteen liittyvän innovaatiopalkinnon vuonna 2016.
Eduskunnan myöntämä innovaatiopalkinto juhlistaa yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden vuosipäivää 1. kesäkuuta.
Palkinto on suuruudeltaan 110 000 euroa ja se päätettiin aikanaan myöntää vuosina 2017, 2018 ja 2019.
Palkinto voidaan myöntää naiselle tai naisista koostuvalle ryhmälle tieteellisesti merkittävästä innovaatiosta teknologian tai talouden alalta. Palkinnon saajien tulee olla Suomen kansalaisia.
Naisille suunnattu innovaatiopalkinto tuo esille naisten osaamista ja nostaa heidän näkyvyyttään teknologian ja talouden aloilla.
Palkinto edistää naisten mahdollisuuksia tuoda esille erityisosaamistaan ja esittää uusia ajatuksia yhteiskunnallisesti tärkeiden teknologioiden ja talouden aloilla.