Esitutkinnan mukaan Jari Aarniolla epäillään olleen noin puoli miljoonaa euroa epäselvää käteistä kahdeksan vuoden aikana.
Aarnion kerrotaan maksaneen rahoilla muun muassa useita autoja. Poliisi pääsi käsiksi Aarnion ostoksiin osin bonuskorttikirjausten avulla.
Myös Aarnion omakotitaloprojektia on esitutkinnan mukaan rahoitettu käteisellä. Omakotitalon pihalta löytyi maahan kätkettynä noin 65 000 euroa käteistä.
Esitutkinnassa Aarnio on sanonut, että hän on tehnyt pitkään palkkatöitä. Syyttäjän mukaan Aarnion käytössä olleet valtavat rahasummat eivät selity mitenkään ansiotuloilla.
Aarnio vaikeni kuulusteluissa maahan kätketyistä rahoista.
Verottaja on laskenut, että Aarniolla on ollut samaan aikaan käytössään vain noin 9 000 euroa tililtä nostettua rahaa.
Rikosoikeuden professori Dan Frände sanoo, että Aarnion tapauksessa selittämättömän suuret rahasummat nostavat muiden, syyttäjän esittämien väitteiden todistusarvoa.
- Jos on näin paljon käteisvaroja, etkä pysty niitä mitenkään järkevästi selittämään – ja sitten on vielä tällä tavalla piilossa käteistä, niin se ikään kuin vahvistaa näitä esitettyjä hypoteeseja.
Syyttäjä uskoo, että noin tuhat kiloa hasista Hollannista Suomeen järjestänyt Pasilan mies on Jari Aarnio.
Selittämättömät rahamäärät nostavat Fränden arvion mukaan esimerkiksi huumausainesyytösten todistusarvoa.
Valtionsyyttäjä Jarmo Hirvonen joutuu rakentamaan näytön Aarnion syyllisyydestä aihetodisteilla.
Hirvonen sanoi jo valmistelevassa oikeusistunnossa tiistaina, ettei Aarnion tapauksessa ole savuavaa asetta, eli täysin aukotonta todistetta syyllisyydestä.
Sen sijaan aihetodisteita on paljon, ja syyttäjä nojaa vahvasti teletunnistetietoihin. Yksi vahvimmista aihetodisteista on Aarnion autotallista kotietsinnässä löytynyt matkapuhelin, joka keskusrikospoliisin mukaan kuuluu Pasilan miehelle.
Aarnion autotallista löytynyt Pasilan miehen kännykkä olisi lähellä aukotonta näyttöä syyllisyydestä, jos syyttäjä pystyisi näyttämään toteen, että puhelimella olisi järjestelty huumausainevyyhtiin kuuluvia rikoksia, arvioi Frände.
Puhelin linkittyy Pasilan mieheen kuitenkin sen takia, että se ostettiin samaan aikaan kuin toinen puhelin, jolla on pidetty yhteyttä rikollisjärjestön pomoon ja yhteen tynnyrihuumejutusta tuomittuun henkilöön.
Tynnyrihuumejutun esitutkinnassa vuonna 2012 selvisi, ettei puhelimesta ollut enää saatavilla takautuvaa televalvontaa.
Rikosprosessioikeuden professori Mikko Vuorenpää Lapin yliopistosta sanoo, että syyllisyydestä ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä, kun näyttöä arvioidaan oikeudessa. Vuorenpää ei ota kantaa Aarnion tapaukseen, vaan puhuu yleisellä tasolla.
- Näytön arviointi on aihetodisteilla aina erittäin hankala kysymys. Mutta ilman savuavaakin asetta voidaan kyllä tuomita.
- Ei aina löydy selvää turvakamerakuvaa tai muuta suoraa näyttöä, mutta silti tuomitsemiskynnys voi ylittyä. Aihetodisteissa, jotka eivät suoraan osoita tai ei ole suoraan nähtävissä, että henkilö on syyllistynyt tekoon, syyllisyyden arviointi on äärimmäisen hankalaa.
Syyttäjä epäilee Aarniota muun muassa kahdeksasta vakavasta huumausainerikoksesta. Aarnion epäilleen olleen Pasilan mies, joka jäi pimentoon samalla, kun viisi muuta henkilöä tuomittiin vuosina 2011–2012 tapahtuneesta hasiksen maahantuonnista ja levityksestä.
Teletunnistetietojen mukaan Pasilan miehen liikkeet seurasivat usein Aarnion liikkeitä. Aarnion virkapuhelinliittymä paikantui useita kertoja samaan paikkaan kuin Pasilan miehen prepaid-liittymä.
Syyttäjä vaatii Aarniolle 13 vuoden vankeusrangaistusta. Aarnio kiistää kaikki syytteet.