Suomen naisten jääkiekkomaajoukkueen olympiataival Milanossa on ollut täynnä vaikeuksia, mutta joskus käännös parempaan alkaa muutamista hyvistä asioista.
Maalivahtipeli Sanni Aholan ja Anni Keisalan johdolla on toiminut hyvin, kun Ahola piti avausottelussa Yhdysvaltoja vastaan lukemat edes jollain tavalla siedettävinä (tappio 0–5) ja Keisala kokosi itsensä Tshekkiä vastaan (0–2) alun takaiskujen jälkeen.
– Kaksi maalivahtia on antanut näytöt. Katsotaan, mennäänkö näillä, vai kokeillaanko kolmatta jossain vaiheessa, maalivahteihinsa tyytyväinen Naisleijonien päävalmentaja Tero Lehterä kertoi ja väläytteli mahdollisuutta antaa peliaikaa myös Emilia Kyrkölle.
Naisleijonien 38-vuotias konkari Jenni Hiirikoski ei kaihtanut mustelmia Tshekki-ottelun loppuhetkillä, kun hän blokkasi Tereza Vanisovan tyhjää maalia kohti suuntautuneen laukauksen. Aikaa tappioon oli enää sekunteja, mutta viidensissä olympialaisissaan pelaava Hiirikoski hoiti tehtävänsä, vaikka väärään kohtaan osuessaan laukaus voi päättää pelaajan koko turnauksen.
Hiirikosken esimerkillinen taistelutahto ei yllättänyt päävalmentaja Lehterää.
– Hän on hirvittävän uhrautuvainen ja panee itsensä likoon. Hän on tehnyt sitä jo kauan. Se kuuluu pelityyliin. Siksi hän on erittäin arvostettu, ei pelkästään valmentajien vaan myös joukkueen pelaajien keskuudessa, Lehterä sanoi.
Tuskallisia minuutteja
Maalinestopeli onnistuu kohtuullisesti, mutta entä maalintekopeli? Ennen Milanon-Cortinan kisoja Suomi ei ollut jäänyt koskaan maaleitta olympialaisten avausottelussaan.
Kahden ottelun jälkeen tuloksena on se, että Naisleijonat on pelannut mykistävät 120 minuuttia turnauksen alussa tekemättä maalia. Suomen arvokilpailujen aiempi pisin nollaputki oli MM-kilpailuista 2024, jolloin avausmaalia piti odottaa 84.49 minuuttia.
Hiirikoski peräänkuuluttaa malttia, kun Sveitsi on vastassa tiistaina.
– Meillä oli vaikeuksia saada kiekkoa maaliin asti Tshekkiä vastaan, mutta kolmannessa erässä olimme lähellä. Täytyy analysoida peliä ja sitten Sveitsin kimppuun.
Sveitsi on ennakolta heppoisin A-tasolohkossa, mutta maa kukisti jo Tshekin 4–3 voittolaukauskilpailun päätteeksi. Kanada oli parempi 4–0.
– Sveitsi pelaa todella kurinalaisesti. Heillä on muutama todella taitava yksilö, jotka iskevät vastaan, Hiirikoski tietää.
Tutut ongelmat
Lehterä luotsaa Naisleijonia ensimmäistä kertaa arvokilpailuissa, ja alku on ollut historiallisen huono.
Lähtökohtia turnaukseen heikensi se, että norovirus harvensi harjoitteluvahvuutta keskiviikosta perjantaihin. Peleissä Suomella on ollut täysi kokoonpano, joten noro on selätetty. Seuraavaksi pitää selättää maalintekopeikko.
Yhdysvaltoja vastaan Suomi ei luonut mitään, Tshekkiä vastaan sujui jo paremmin.
– Saimme luotua suorahyökkäystilanteita. Kaksinkamppailuihin kaivataan röyhkeyttä ja jämäkkyyttä. Otimme jo ison askeleen avausottelusta parempaan. Siihen pitää olla tyytyväinen, Lehterä sanoi.
Ongelmat ovat tutut. Vuosina 2014–22 Naisleijonia luotsannut Pasi Mustonen peräänkuulutti usein maalinteon tukitoimia. Niitä tarvitaan myös Milanossa.
– Tarvitaan röyhkeyttä, kun mennään maalia kohti. Lisäksi tarvitaan vastaliikekuvioita, jotka ovat hankalia vastustajalle. Niitä on vaikea puolustaa. Pitää laukoa nopeasti, saada liikkuvia paluukiekkoja ja olla valmiina tekemään maaleja niistä, Lehterä alleviivasi.