Nainen, älä vä­hät­te­le osaa­mis­ta­si – Näin opit viemään uraasi eteen­päin ja lo­pet­ta­maan ai­nai­sen ve­ny­mi­sen

"Tässä nämä tiedot, jotka lupasin selvittää. Koitin saada siihen kaikki – toivottavasti en unohtanut mitään."

Tyypillinen naisen kirjoittama viesti työpaikalla. Sanat yritin ja koitin kertovat siitä, että on oltu tekemässä tehtävää – mutta lopputulos on jäänyt vaillinaiseksi. Unohtamisen mahdollisuuskin tuodaan esiin.

– Naisten keskuudessa elää vähättelevän kielen kulttuuri. On sosiaalisesti sopivaa pienentää itseään ja omaa osaamistaan, sanoo naisille Röyhkeyskoulua pitävä Jenni Janakka.

– Tarkkaile sähköpostejasi ja viestejäsi. Jos liität niihin omaa suoritustasi vähätteleviä välikommentteja, poista ne, hän kehottaa.

Janakka tunnistaa ilmiön hyvin.

– Kun oma työpanos luovutetaan toisten nähtäväksi, varaudutaan ikään kuin etukäteen siihen, että siitä tulee negatiivista palautetta, ja sen vuoksi pyritään ilmaisemaan, että ei itsekään olla siihen ihan tyytyväisiä.

Ensimmäinen koulutus sai suursuosion

Jenni Janakka keksi Röyhkeyskoulun, jotta naiset kykenisivät rohkeammalla, reippaammalla ja röyhkeämmällä asenteella viemään osaamistaan, uraansa ja elämäänsä eteenpäin.

Röyhkeyskoulun tarkoitus ei ole muuttaa naisia, vaan opettaa olemaan naisia.

– Naisten osaamisessa ja pätevyydessä ei ole mitään vikaa. Yritän opettaa, miten osaisimme nähdä sen itsessämme.

Ensimmäinen Röyhkeyskoulu täyttyi heti ääriään myöten, ja jonottamaan jäi yhtä paljon väkeä.

– Silloin ajattelin, että nyt ollaan hyvin tunnistettavan asian äärellä. Meistä monilla on kokemusta samoista asioista.

Lopeta vaan-sanan käyttö

Naiset käyttävät tilkesanoja pehmentämään sanomisiaan.

– Arastelemme sanoa sitä, mitä oikeasti haluamme sanoa. Mä vaan halusin sanoa, että...

– Jos ”mä haluan...” tuntuu yksinään liian tönköltä, kokeile korvata tilkesana vain sanalla vielä: ”haluan lisätä tähän vielä". Se ottaa huomioon muutkin seikat, mutta ei vähättele omaa asiaasi.

Käsitykset kivikaudesta romukoppaan

Länsimainen perinne on, että naiset ovat kodin ulkopuolella miehiä arempia.

Kasvatuskulttuuri havainnollistuu, kun tutkittiin vanhempien suhtautumista jälkikasvuunsa paloaseman tangolla.

– Poikalasten vanhemmat kannustivat kokeilemaan tankoa. Sekä äidit että isät ohjeistivat poikalapsiaan teknisesti, kuinka liukuminen tankoa alas onnistuu. Tyttölapsia vanhemmat sen sijaan varoittivat liukumisen vaaroista, Janakka kertoo.

Hän ehdottaa, että niin tyttö- kuin poikalapsille sanottaisiin varoittelun sijaan: "Keskity siihen, mitä teet. Sinä pystyt tähän!".

Uusimmat tutkimukset lyttäävät senkin tiedon, että kivikaudella miehet metsästivät, kun taas naiset keräilivät ja hoitivat lapsia.

– Siitä on niin kauan, että emme voi varmuudella sanoa, miten tuolloin elettiin. Uusimmat löydökset tukevat sitä, että kaikki ovat tehneet kaikkea, Jenni Janakka sanoo.

Aseta rajat, älä aina veny

Työpaikoilla kiltin tytön syndroomasta kärsivät venyvät ja tekevät muille palveluksia sillä välin, kun toiset keskittyvät tekemän uraa. Eivätkä tietenkään koskaan saa siitä tunnustusta.

– Omien rajojen asettaminen ja asiallinen kommunikointi ovat erittäin arvokkaita välineitä työelämässä, painottaa Janakka.

Hän ehdottaa vastaukseksi: "Autan sinua mielelläni, koska uskon saavani myös sinulta apua tarvittaessa". Tai "Otan tämän tehtävän nyt vastaan, koska arvostan sitä, miten tässä työyhteisössä jokainen vuorollaan venyy".

Huijarisyndrooma on opittu riittämättömyyden tunne

Huijarisyndrooman eli opitun riittämättömyyden tunteen Jenni Janakka tunnistaa itsestään.

– Huijarisyndroomasta kärsivälle on tyypillistä, että vaikka hän suoriutuu itselleen annetuista tehtävistä, hän kokee, ettei se ollut hänen osaamisensa tai taitojensa ansiota.

Henkilö pelkää paljastuvansa: ehkä pian käy ilmi, etteivät hänen kykynsä riitä. Jatkuva riittämättömyyden tunne piinaa samoin kuin häpeä omista puutteellisina pitämistään taidoista.

Huijarisyndrooma aktivoitui, kun Janakkaa pyydettiin ohjaamaan Nelosen Hyvät ja huonot uutiset -ajankohtaissarjaa. Hän oli jo toiminut yhtenä käsikirjoittajana, mutta nyt tarjottiin vastuuta koko ohjelmasta.

– Sehän on minulle täydellinen ohjelma: tykkään tiedeuutisista ja vitsihuumorista! Mutta ajattelin, että sellaisten konkareiden kanssa olen ihan väärässä jengissä, ja on tapahtunut hirveä virhe, Jenni Janakka nauraa.

Janakka yritti kääntää epäilyt hyödyksi: mitkä ovat ne asiat, joissa hän epäilee kykyjään, ja miten hän voisi kehittyä niissä?

Myyntiedustajasta kirjailijaksi

Janakan tausta on näyttelijänä.

– Teatteri on ollut osa elämääni 7-vuotiaasta lähtien: Ensin pyörin Tampereen komediateatterissa ja sitten Helsingissä Kellariteatterissa.

Sitten Janakka alkoi saada pieniä rooleja elokuvissa ja tv-sarjoissa. Hän teki kolme vuotta säännöllistä päivätyötä pesuaineiden myyntiedustajana.

– Mutta yhtenä päivänä sanoin, että nyt minä lähden ja minusta tulee kirjailija. Pomo ymmärsi hyvin ja kertoi, että oli vähän odottanutkin sitä.

Kirjailijaksi ryhtyminen oli haave lapsuudesta, joka kuitenkin tyrmättiin kouluikäisenä.

– Minulla diagnosoitiin lukihäiriö. Mutta näin minä kirjoitan ja työskentelen suomen kielellä, ja vieläpä hyvin!

Tee lista siitä, missä olet hyvä

Kuinka sitten pitäisi toimia, jotta pääsisi alkuun itsensä esille tuomisessa? Janakka kehottaa listaamaan paperille, missä olet hyvä ja erityisen hyvä.

– Mikäli listan kirjoittaminen tuntuu vaikealta, mieti, minkä asioiden tekeminen tuottaa sinulle iloa tai nautintoa. Todennäköisesti olet hyvä juuri niissä asioissa.

Lue lista ääneen, ja ole ylpeä siitä.

– Omien taitojen ymmärtämisen ja hyväksymisen kannalta on tärkeää sanoa ne ääneen. Kun sanomme omat osaamisemme ääneen, pääsemme sekä sanomaan että myös kuulemaan ne.

Janakka huomauttaa, että oman osaamisen esille tuominen ei ole toisten ihmisten dissaamista. On tärkeää saattaa toisten tietoisuuteen oma osaaminen, sillä he saattavat tarvita sitä. On tärkeää olla paikalla ja avata suu, sillä voit tuoda projektiin ja keskusteluun jotain uutta ja oleellista.

Lisäksi on hyvä osata kertoa lyhyesti työnkuvastasi ja osaamisestasi.

– Muotoile vaikka pari versiota, sisäistä ne ja opettele sanomaan ne ilma tilkesanoja! Minun työssäni tämä voisi mennä seuraavasti: ”Etsin kulttuurissamme yhä eläviä asioita ja tapoja, jotka rajoittavat naisia, ja pyrin tarjoamaan niille vaihtoehtoja.”

Miten uskallan hakea päällikön paikkaa?

Sisäisessä haussa on avoimena päällikön paikka. Se kiinnostaa, mutta en ehkä tohdi hakea. Olisiko minusta kuitenkaan siihen?

– Hae! He kyllä osaavat arvioida, oletko sopiva ja pätevä, se ei ole sinun vastuullasi, Jenni Janakka kannustaa.

Jos hakeminen jännittää, Janakka neuvoo juttelemaan ystävän tai kollegan kanssa. Vierestä saattaa nähdä asian helpommin, ja sieltä saa myös tukea ja kannustusta.

– Kun asian pukee sanoiksi, sitä pääsee pureskelemaan ja pohtimaan. Ääneen sanomalla kynnys toimia madaltuu.

Tavallista on myös se, että palaverissa ei saa sanottua mitään, ja kun sitten lopulta avaa suun, sieltä tulee jotain ihan epämääräistä. Mikä avuksi?

– Sillä, joka on äänessä, on hallussaan toisten huomio ja aika. Ei ole yhdentekevää urasi kehityksen kannalta, sanotko palaverissa jotain vai istutko hiljaa, Janakka muistuttaa.

Hän neuvoo kirjoittamaan valmiiksi lapulle ranskalaisin viivoin, mitä haluaa sanoa, kysymyksiä ja kommentteja. Kannattaa muutenkin valmistautua palaveriin ja tulla ajoissa.

– Avaa suusi jo palaverin alkuvaiheessa. Kun kuulee oman äänensä siinä tilassa, on helpompi avata suu uudestaankin.

– Jos sinulla meinaa tulla paljon tilkesanoja, kirjoita valmiita lauseita. Hyväksy se, että kaikkien ei tarvitsekaan olla megasupliikkeja, Janakka neuvoo.

Nainen suostutellaan usein kokouksen sihteeriksi. Entä jos ei halua tällä kertaa venyä kirjuriksi?

– Sano, että nyt haluaisit keskittyä tähän kokoukseen, joten voisiko joku toinen välillä toimia sihteerinä: "Haluaisin antaa panokseni tähän kokoukseen osallistumalla siihen".

Näin otat vastaan kritiikkiä

Kritiikin saaminen on niin pelottavaa ja ahdistavaa, että menemme helposti puolustustilaan ja yritämme päästä tilanteesta pois mahdollisimman nopeasti. Mikäli kritiikistä haluaa ottaa kaiken hyödyn irti, pitäisi toimia täysin päinvastoin.

1. Rentoudu. Kun tajuat saavasi kritiikkiä, puhalla keuhkot tyhjäksi ja anna olkapäiden laskeutua.

2 Kuuntele. Älä mieti, mitä sanot vasta-argumentiksi tai miten puolustelet itseäsi vaan kuuntele.

3 Kysy, jos et ymmärrä. Mikäli saamassasi kritiikissä on jotain epäselvää, esitä tarkentava kysymys tai pyydä henkilöä esittämään asiansa uudelleen.

4 Keksikää muutosehdotus. Ennen kuin katoat tilanteesta, mieti ja pyydä kritiikin antajaa siinä tilanteessa miettimään kanssasi, miten voisi jatkossa toimia tai mitä voisi kehittää.

5 Kiitä kritiikistä. Miten muuten voisit tulla paremmaksi, jos et tietäisi, missä petrata?