Näin ostamme tu­le­vai­suu­des­sa ver­kos­ta: Jät­ti­läi­set ja pik­ku­kau­pat me­nes­ty­vät ja kaup­piaak­si voi ryhtyä ilman, että koskaan edes näkee tuot­tei­taan

Suomalaiset ostivat verkosta viime vuonna 8,5 miljardilla eurolla. Tänä vuonna verkkokaupan arvo on jo noin 12 miljardia euroa, arvioi verkkomaksupalvelu Paytrailin toimitusjohtaja Markus Laurio.

Kysyimme häneltä ja Kaupan liiton pääekonomistilta Jaana Kurjenojalta, mihin verkkokauppa on menossa. Vastauksista erottui neljä isoa tulevaisuuden linjaa.

1. Pienetkin pääsevät isojen alustoille

Tulevaisuudessa verkko-ostoksia tehdään joko hyvin suurista tai hyvin pienistä kaupoista. Tunnettujen vaatemerkkien ja urheiluvälineiden kauppa keskittyy kansainvälisille jäteille. Pienet kaupat puolestaan myyvät erikoistuotteita tai tuotteita, joita ei saa mistään muualta.

Suuret ja pienet myyjät löytyvät yhä useammin samalta sivustolta.

Suuri osa maailman verkkokaupasta käydään isoilla kauppapaikoilla kuten Amazonin ja Alibaban sivustoilla. Palveluntarjoajat sekä myyvät tuotteita itse että tarjoavat muille myyjille markkina-alustan.

Tavallaan Amazon on verkossa siis samassa paketissa sekä hotelli että Airbnb, joka myy itse ja jossa lähes kuka tahansa voi myydä tuotteitaan. Pienelle toimijalle valmiit alustat ovat suuri apu.

– Yksittäinen teepaitojen myyjä pääsee markkinoille ilman, että sen tarvitsee itse perustaa markkinakoneistoa, Kaupan liiton Kurjenoja sanoo.

Verkkokaupan voi myös perustaa ilman Amazonin tai Alibaban alustaa. On jopa mahdollista ostaa muilta toimijoilta tuotteiden valmistus, varastointi, kuljetus ja laskutus. Itselle jää vain myynti ja markkinointi.

Palveluiden tarjoaminen verkkokaupoille on varsin tuore bisnes. Suurin osa alan yrityksistä toimii Pohjois-Amerikassa, mutta Suomestakin löytyy jo ainakin yksi firma, joka avittaa verkkokaupan pyörittämisessä.

Vuonna 2014 toimintansa aloittanut Printmotor myy verkkokauppa-alustan lisäksi tuotanto- ja logistiikkapalveluita. Tarvittaessa voi ulkoistaa jopa asiakaspalvelun, kertoo toimitusjohtaja Aku Mutanen.

Mutasen mukaan pienen verkkokaupan pahin kipupiste on yleensä se, että pitää tehdä tavaraa varastoon. Printmotorin ratkaisu on valmistaa tuotteita mukaa, kun tilauksia tulee.

– Kun pieni urheiluseura myy paitoja, se joutui ennen miettimään, kuinka paljon menee mitäkin kokoa ja väriä. Me poistamme ongelman, tekstiilien lisäksi painotuotteita ja mukeja valikoimissaan pitävän Printomotorin Mutanen sanoo.

Hän uskoo, että tulevaisuudessa verkkokaupassa on paljon toimijoita, jotka toimivat hetken aikaa ja sitten katoavat, ja että alan seuraava iso suuntaus on tuotteiden personointi.

Kauppias myy tuotteita, jotka asiakas kustomoi omilla teksteillään.

– On mennyttä maailmaa, että kaikki haluavat samanlaisen paidan.

2. Keskittymisestä on hyötyä ja haittaa

Laurion mukaan Suomeen tuskin syntyy Zalandon kaltaisia verkkokaupan jättiläisiä, mutta pienet, erikoistuneet toimijat ovat jo menestyneet maailmalla. Hän mainitsee erikseen Billebeino-vaatemerkin, joka kasvaa kovaa vauhtia ja kansainvälisesti.

– Toinen hyvä esimerkki on lastenvaatteita tekevä Gugguu. Heillä on erittäin hyvät verkkosivut, tuote ja tarina. Myös perinteisempi valmistaja Reima on ollut hyvä tässä.

Kuluttajalle netin laajat markkina-alustat ovat näppäriä. Koko valikoima on kerralla nähtävillä, eikä tuotteita tarvitse hakea erikseen eri myyjien verkkosivuilta. Iso ja tunnettu alusta on usein myös tietty tae siitä, että maksuliikenne ja kuljetukset toimivat niin kuin pitääkin.

Eri markkina-alueille kohdistettuja alustoja tulee koko ajan lisää. Amazonin tulosta Suomeen on huhuttu jo jonkin aikaa. Viestintästrategiansa mukaisesti Amazon kieltäytyy kommentoimasta huhuja Lännen Medialle.

Mikäli Amazon tulee Suomeen ja tuo oman logistiikkaketjunsa tullessaan, kilpailu kiristyy. Laurion mukaan on mielenkiintoista nähdä, miten verkkojätti täällä onnistuu.

Kuluttajan on myös syytä olla verkossa tarkkana. Esimerkiksi Alibabassa voi törmätä tuoteväärennöksiin. Jos alusta toimii EU:n ulkopuolella, ei ole mitään takeita, että tuote täyttää eurooppalaiset laatustandardit.

3. Kauppakeskusten rooli muuttuu

Hinta oli ennen tärkein syy ostaa verkkokaupasta. Nykyään kuluttajan mielestä on tärkeintä, että verkkokauppa on aina auki ja ostokset voi tehdä kotisohvalta. Hinta on vasta kolmas ostokriteeri.

Verkosta ei välttämättä edes saa hintaetua, sillä esimerkiksi elektroniikka- ja urheiluvälineketjuissa hinta on sama verkossa ja kivijalkakaupassa.

Jo nyt tuote on mahdollista tilata verkosta mutta hakea liikkeestä. Tulevaisuudessa verkko- ja kivijalkaostosten raja hämärtyy entisestään.

– Usein asiakas ei edes tahdo tuotetta kotiinkuljetettuna, vaan hakee sen itse, Laurio sanoo.

Yhdysvalloissa verkkokaupan kasvu on jo tyhjentänyt kauppakeskuksia.

– Kauppakeskusten rakentaminen on muuttunut. Niistä on tullut palvelukeskittymiä. Pelkkien kauppojen vetovoima ei enää riitä. Sama näkyy jo Helsingin uusissa kauppakeskuksissa.

4. Ruuan myynti kasvaa, muttei paljon

Ruoka on yksi nopeimmin kasvavista verkkokaupan aloista. Samalla se on yksi pienimmistä. Esimerkiksi Keskon kokonaismyynnistä ruuan verkkokaupan osuus on reilusti alle prosentti.

Suomessa ruuan verkkokauppa kasvaa lähinnä pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa. Siitä on kuitenkin vaikeaa saada kannattavaa bisnestä.

Tilausten kokoaminen ja kuljettaminen maksaa. Miten ruoka saadaan kustannustehokkaasti asiakkaalle ilman, että kylmäketju katkeaa? Ruokalogistiikan kannalta jopa pääkaupunkiseutu on sangen laaja ja harvaanasuttu alue, Kurjenoja pohtii.

– Jossain Tokiossa asutaan tiiviisti, siellä ruokakuljetukset on helpompi toteuttaa.