Nahkiaisten ylisiirto Isohaaran padon yli jatkuu samalla tavalla kuin aiempina vuosina. Voimalohi Oy:n kilpailutukseen ylisiirrosta vastasi vain kalastuskuntien perustama pyyntiyhtymä Keminmaan Nahkiaisenpyytäjät.
–Meidän yhteistyö Keminmaan Nahkiaisenpyytäjien kanssa on sujunut ilman ongelmia, Voimalohi Oy:n tuotannonjohtaja Mika Pylväs kertoo.
Voimalohi Oy on PVO-Vesivoiman ja Kemijoki Oy:n yhteisesti omistama yhtiö, joka hoitaa istutusvelvotteita Lieksan-, Kemi- ja Iijoen vesistöissä.
Nahkiaisen pyynti alkoi 16.8. Keminmaan Nahkiaisenpyytäjien mertoihin on uinut jonkin verran ympäräsuita, mutta paras sesonki lienee vielä edessä.
–Vedet ovat vielä niin lämpimät, että nahkiaiset eivät ole olleet runsain joukoin liikkeellä. Nahkiaissyksystä on vielä tässä vaiheessa vaikea sanoa mitään, sillä vuodet ovat hyvin erilaisia keskenään, Keminmaan Nahkiaisenpyytäjien työnjohtaja Erkki Vittaniemi kertoo.
–Iissä ylisiirrettävät nahkiaiset pyydetään rysillä, kun Kemijoella käytetään mertoja. Iijoen Raasakan voimalaitokseen on suunniteltu kalatietä ja silloin meidän pitää mahdollisesti siirtyä mertapyyntiin. Saimme Isohaarasta mukaamme yhden merran ja testaamme sitä Iijoella, Mika Pylväs sanoo.
Voimalohi Oy:n nahkiaisten ylisiirtovelvoite on Kemijoessa vuosittain 100 000 kappaletta. Heikkojen nahkiaisvuosien takia ylisiirtovelkaa on kertynyt, mutta kahtena edellisenä kesänä velka on lyhentynyt.
–Saimme siirrettyä viime ja toissa kesänä noin 120 000 nahkiaista kutemaan Isohaaran yläpuolelle, joten suunta on nyt oikea. Menetimme vanhoja pyyntipaikkoja Isohaaran uudemman kalatien rakenteiden alle, mutta olemme löytäneet uusille merroille pyytävät paikat, Vittaniemi kertoo.
Nahkiaisenpyytäjillä on ollut käytössään koekalastusryhmä, joka on tutkinut nahkiaisen liikkumista Isohaaran alapuolella.
–Nyt olemme tulleet toimissamme 2000-luvulle. Jos nahkiainen liikkuu, se ui kyllä mertoihimme, Vittaniemi uskoo.
Keminmaan Nahkiaisenpyytäjillä on käytössään yhteensä parikymmentä mertaa. Ne on sijoitettu molemmille puolille jokea. Nimilistassa on pyytäjiä suunnilleen saman verran.
–Joskus joen toisen puolen merroissa voi olla paljonkin nahkiaisia, mutta toisen puolen merrat ovat tyhjinä. Turbiinivirroilla on vaikutusta nahkiaisen liikkumiseen, Erkki Vittaniemi tietää kertoa.
Keminmaan Nahkiaisenpyytäjät myös paistavat nahkiaisia Isohaaran yläpuolella sijaitsevassa Nahkiaistalossa. Tänä kesänä uunia ei ole vielä tarvinnut lämmittää.
–Tähänastisen saaliin olemme siirtäneet kokonaisuudessa padon yli. Viime kesänä myimme kopilta nahkiaisia useampana lauantaina.
Tornionjoen Kukkolankoskella viriteltiin vielä alkuviikosta patoja pyyntikuntoon. Kukkolan koski-isäntä Risto Leinonen uskoi, että merrat ovat pyynnissä loppuviikosta. Mitään kiirettä pyyntiin ei ole ollut, sillä nyt eletään uudenkuun aikaa eli kuu ei ole ollut näkyvissä maahan.
–Nahkiainen liikkuu heikosti, jos kuuta ei näy taivaalla. Myös täysikuu vaikuttaa heikentävästi nahkiaisen nousuun. Iso merkitys on myös vesimäärällä. Viime kesänä joessa oli paljon vettä ja niin on tänäkin kesänä. Vuosi sitten saimme tosi paljon nahkiaisia, Leinonen kertoo.
Kukkolankosken lisäksi Vojakkalassa pyydetään ympyräsuita. Myös Matkakoskella on ollut pienimuotoista nahkiaisen pyyntiä.
Nahkiainen
Nahkiainen on ympyräsuisiin kuuluva leuaton selkärankainen.
Tietyn määritelmän mukaan ympyräsuiset ovat kaloja ja toisen mukaan eivät.
Nahkiainen nousee loppukesällä tai syksyllä merestä jokiin kutemaan.
Nahkiainen kutee keväisin vain kerran elämässään, minkä jälkeen se kuolee.
Elämänsä ensimmäiset 4–5 vuotta nahkiainen viettää joessa toukkana, kansankielellä likomatona.
Sen jälkeen nahkiainen vaeltaa muutamaksi vuodeksi mereen ennen paluutaan kutemaan jokeen.
Nahkiainen ei ole niin jokiuskollinen kuin lohikaloihin kuuluvat vaelluskalat.
Täysikasvuiset nahkiaiset ovat 25–35 cm pitkiä.
Nahkiaiset hillostetaan tai savustetaan ja niitä voidaan säilöä etikkaliemessä.