Vesi lakkasi virtaamasta viides päivä toukokuuta. Köyliön Kuninkaanlähteen lammen pinta laski niin alas, että vesi ei enää juossut Köyliönjärveen johtavaan kouruun. Vastaavaa ei ole kyläläisten mukaan tapahtunut koskaan ennen.
–Ainakin 300 vuotta vesi on virrannut, silloin lähde padottiin, sanoo veden pinnankorkeutta ja lämpötilaa tilastoinut Keijo Mattila .
Köyliön Kankaanpään kylässä sijaitseva Kuninkaanlähde jakaa Satakunnan suurimman lähteen tittelin yhdessä Kankaanpään kaupungissa sijaitsevan kaimansa kanssa.
Köyliön Kuninkaanlähde saa vetensä Säkylän harjualueen valtavista varannoista. Vettä on aiemmin virrannut liki 300 metriä pitkään lampeen 3 500 kuutiota päivässä, ja vesi on juossut edelleen Köyliönjärveen. Suuruusluokkaa voi verrata Köyliöön suunniteltuun uuteen neljän kunnan yhteiseen pohjavedenottamoon: Se ottaisi vettä 3 000 kuutiota vuorokaudessa.
Köyliön Kuninkaanlähteen vesi on seissyt nyt puoli vuotta. Kun aikaisemmin hellekuukausina lähdelammen lämpötila on noussut korkeimmillaan 12 asteeseen, oli vesi nyt kylmänäkin kesänä 20-asteista. Marraskuun pikkupakkasessa lampi on puolestaan jäässä, kun aiemmin voimakas virtaus on pitänyt lammen sulana.
Sateista huolimatta lähdelammen vedenkorkeus on laskenut kyläläisten seurannan perusteella sentin viikossa. Jostain syystä lampeen ei enää pulppua kirkasta ja kylmää pohjavettä yhtä paljon kuin ennen. Kyläyhdistys on huolissaan.
–Tämä on historiallista maisemaa keskellä kylää, huokaisee Kankaanpään kyläyhdistyksen puheenjohtaja Anne Reunanen .
Kukaan ei tiedä varmaksi, miksi suuri lähde näyttää ehtyvän. Vettä pulppuaa kyllä yhä lammen yläpäästä, mutta paljon aiempaa vähemmän.
Kuninkaanlähde ei ole ainut Köyliön pohjavesilähteistä, jossa kyläläiset ovat havainneet vastaavaa. Köyliönjärven pohjoispäässä on järvenpohjassa paljon lähteitä, ja nyt osan toiminta vaikuttaa paikallisten havaintojen perusteella muuttuneen.
–Alakoulun edustalla rannassa oli ennen aina sulaa lähteen takia. Nyt se jäätyy leutonakin talvena, Keijo Mattila sanoo.
Pohjavesien pinnat ovat puolitoista vuotta kestäneen kuivan kauden jälkeen yhä alhaalla, mutta Säkylänharjulla pohjaveden korkeus vaihtelee normaalistikin puolitoista metriä suuntaan toiseen.
–Pohjavesikerroksen päällä on harjulla paksuimmillaan 30 metriä maa-ainesta ja se on ollut rutikuivaa, eli pohjaveden pinta nousee hitaasti, sanoo ylitarkastaja Maria Mäkinen Varsinais-Suomen ely-keskuksesta.
Hänen mukaansa pohjaveden palautuminen saattaa kestää neljäkin vuotta.
Kuninkaanlähteen tilanne on silti poikkeuksellinen. Edellisen kerran pohjavedet olivat yhtä alhaalla 2000-luvun alussa, mutta Kuninkaanlähde toimi silloin normaalisti.
Säkylän kunta ottaa pohjavettä harjulta, josta pohjavesi juoksee Köyliöönkin. Vedenoton takia noin kilometri Kuninkaanlähteeltä ylöspäin sijaitsee mittausasema.
–Sen perusteella harjulla ei ole tapahtunut mitään poikkeavaa, Mäkinen sanoo.
–Voi olla, että jostain syystä pohjavesi purkautuu nykyään eri paikasta kuin ennen, hän pohtii.
Syytä Kuninkaanlähteen ehtymiseen on vaikea sanoa. Ely-keskuksen Maria Mäkinen ja johtava vesihuoltoasiantuntija Jyrki Lammila tutustuivat tilanteeseen paikan päällä tiistaina.
–Tässä ympäristössä on tapahtunut paljon muutoksia, jotka kaikki voivat vaikuttaa tilanteeseen, Mäkinen sanoo.
Pohjavesien tarkkoja liikkeitä ja niihin johtavia syitä on vaikea ennustaa. Kuninkaanlähde sijaitsee tunnetuista seudun lähteistä ylimpänä, joten jos veden paine syystä tai toisesta heikkenee, virtauksen pieneneminen näkyy ensimmäisenä siellä.
Paine voi muuttua, kun vettä pidättelevää kerrosta kaivetaan. Kuninkaanlähteen lähiseudulla on porattu lämpökaivoja, ojitettu suota, nostettu turvetta ja lähde itsekin on ruopattu pohjaan kertyneen lehtiroskan vuoksi kaksi vuotta sitten.
Ely-keskus seuraa nyt tilanteen kehittymistä. Oma lukunsa on Köyliönjärvi, joka saa osan vedestään pohjavesilähteistä.
–Tiedämme, että pohjavettä muodostuu harjulla normaalisti, joten oletamme, että pohjavettä purkautuu järveen yhä samalla lailla kuin ennenkin, mutta vain jotakin muuta kautta, Maria Mäkinen arvelee.
