Kaksimetriset aallot iskivät purjeveneeseen sivusta ja takaa. Riianlahden vesi hakkasi venettä ylös alas, keulassa aallot löivät polveen asti.
Kun Timo Sipola katsoi taakseen, horisonttia ei näkynyt. Myrskyn keskellä hän ei osannut paniikissaan muuta kuin istua alas. Tässä tämä nyt oli, hän ajatteli: tähän minä kuolen.
Kaikki, mihin liittyy adrenaliini, on aina vetänyt Timo Sipolaa puoleensa.