Komea kukka, hieno kasvi, miksei se saisi meillä elää?
Suomen luonnolle vieraista ja haitallisista lajeista etenkin lupiini herättää joissakin jopa suojelunhalua.
–Jotkut levittävät lupiinia tietoisesti istuttamalla taimia tai kylvämällä siemeniä. Ranuantien varressa Simon ja Ranuan kuntien alueella on kymmeniä valtavia esiintymiä. Pienempiä löytää esimerkiksi Simon Kirkkotien varresta, kertoo projektipäällikkö Taina Kuusela Lapin maa- ja kotitalousnaisten Vauhtia Etelä- ja Länsi-Lapin vieraslajeille -hankkeesta.
–Lupiini on myrkyllinen ja peittää alleen luonnonvaraiset kasvit, jotka antavat tilaa toisilleen. Suomen ympäristökeskuksen mukaan lupiinia on havaittu metsämaillakin, kuten myös jättipalsamia. Lajit voivat peittää mattona alleen järeän harvennetun mäntymetsän pohjakerroksen ja tukahduttaa taimet.
Taloudellinen tappio on suora ja selvä. Yleisesti vieraslajit laskevat kiinteistöjen arvoa.
Vieraslajihanke alkoi toukokuussa. Sitä rahoittavat Peräpohjolan Leader ry ja Outokaira Tuottamhan ry. Mukana ovat Keminmaa, Pello, Ranua, Rovaniemi, Tervola, Tornio ja Ylitornio. Miksei Kemi?
–Kaupunkialueet ovat Peräpohjolan Leaderin ulkopuolella, siten myös osa Rovaniemeä. Tämä on harmi, koska Kemissäkin on paljon vieraslajeja, joista on tullut yhteydenottoja, Kuusela sanoo.
Hanketta ovat vauhdittaneet vuonna 2016 voimaan tulleet vieraslajilaki ja -asetus sekä Lapissa lisääntyneet vieraslajihavainnot, yleisimpinä jättipalsami, ruttojuuri ja jättiputki.
–Laki ja asetus menevät ihmisillä sekaisin. Laissa sanotaan, ettei vieraslajeja saa tahallisesti levittää. Asetuksella on tarkennettu, ettei jättiputkea saa uhkasakon nojalla pitää hallussakaan. Ilmeisesti syksyllä voimaan tuleva lakimuutos siirtää jättipalsamin samaan kategoriaan. Ennakkotapauksia uhkasakoista ei vielä ole.
Muita vieraslajeja saa siis kasvattaa omassa pihassaan, kunhan huolehtii siitä, etteivät ne leviä.
–Vieraslajijätettä ei saa viedä metsään tai jäteasemalle eikä kompostoida.
Hävittäminen on tarkkaa puuhaa. Taina Kuuselalla on muutama yksinkertainen vinkki.
–Turvallisinta on pakata kitketty ja kaivettu kasvijäte mustaan jätesäkkiin, joka suljetaan tiiviisti. Säkit saavat olla auringossa noin kaksi viikkoa. Näin jäte mädätetään ja kuivataan ja kutistetaan.
Tämän jälkeen säkit viedään sekajätteeseen, jonka mukana ne päätyvät asianmukaisesti poltettaviksi.
–Mekaaniset toimet ovat aina ensisijaisia vieraslajien torjunnassa. Maakerroksia ei kannata järeillä kaivamisilla sekoitella, koska maahan on varastoitunut siemenpankkeja. Keinoja ovat peittäminen, kaivaminen lapiotyönä sekä kitkeminen.
Peittämisessä erityisen hyvä on paksu ja tiheä, vettä läpäisevä mattomainen suodatinkangas. Se levitetään reilusti yli torjuttavan kasvin alueen. Painoina reunoilla voi käyttää lautoja, joiden päälle sijoitetaan kiviä. Katteen keskellekin kannattaa asettaa painoja.
–Kankaan täytyy olla paikoillaan vähintään 2–3 kasvukautta. Peittäminen on hyvä keino hävittää muitakin kuin vieraslajeja, kuten liiaksi levinneitä vadelma- tai ruusupensaita.
Hankkeen aikana on jo järjestetty muun muassa vieraslajipäivät Ylitorniolla ja Torniossa sekä jättipalsamin hävitystalkoot Simoniemessä.
Tulossa on koulutusta esimerkiksi alueen taimitarhoille.
