Uudet tuulet puhaltavat, mutta rakenteet eivät helpolla muutu. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) esitykset taksiliikenteen vapauttamiseksi ja väyläverkon yhtiöittämisestä nostivat takajaloilleen opposition ja myös osan hallituspuolueiden väestä. Taksiyrittäjät tyrmäsivät esitykset yhtenä miehenä.
Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälän (kesk.) vaatimus apteekkialan avaamisesta kilpailulle ei ole yhtä räväkkä kuin Bernerin esitys, mutta vastustajia sillekin piisaa. Kilpailun avaamisesta on puhuttu pitkään, mutta vähän on tapahtunut.
Erityisesti apteekkien omistajat ja heidän etujärjestönsä korostavat, ettei muutosta tarvita. Apteekkiala on nyt kilpailulta suojassa ja apteekit tahkoavat mukavasti rahaa omistajilleen. Valtio määrää, ettei reseptilääkkeiden hinnoilla kilpailla.
Hyssälän mielestä rakenteita on pakko pöyhiä, koska hyvinvointivaltio on tullut jähmeydessään tiensä päähän. Lääkekorvauksissakin rahoituspohja pettää, ellei tehokkuutta paranneta kilpailua lisäämällä. Vuonna 2015 Kela-korvausten määrä kasvoi edellisestä vuodesta 71 miljoonaa euroa eli 5,5 prosenttia.
Kuluttaja , apteekin asiakas, voi arvostaa järjestelmää, johon hän on tottunut. Hyssälä haastaa pohtimaan, eivätkö asiat voisi olla paremminkin. Voi kysyä, miksi esimerkiksi yksityisestä lääkärikeskuksesta ei voi ostaa lääkkeitä mukaan lääkärillä käynnin yhteydessä (LK/PS 21.4.).
Nykyisessä järjestelmässä Lääkealan turvallisuuskeskus Fimea myöntää apteekkiluvat. Luvan voi saada vain siinä vaiheessa, kun apteekkari eläköityy.
Apteekkibisneksen avaamista kilpailulle on vastustettu sillä perusteella, että kilpailun lisääminen keskittää apteekit suuriin kaupunkeihin. Tätä ajatusta on tuskin aivan loppuun asti mietitty.
Jos apteekin avaaminen olisi nykyistä vapaampaa, yrittäjien määrä kasvaisi. Moni yrittäjä pärjäisi vähintäänkin kohtalaisesti esimerkiksi lappilaisessa kirkonkylässä. Eikö syrjäseutujen palvelut pystytä turvaamaan yksinkertaisemmallakin järjestelyllä kuin ylläpitämällä koko ongelmalliseksi koettua järjestelmää.
Ruotsissa ja Norjassa apteekkitoiminta on vapautettu kilpailulle. Suomessa kannattaa ottaa muista Pohjoismaista mallia, mutta samalla pyrkiä välttämään naapurien kohtaamat ongelmat. Onko se mahdoton vaatimus?