Musta hiili eli noki nopeuttaa arktisen alueen ilmaston lämpenemistä ja jäätiköiden sulamista. Jopa tuhansia kilometrejä etelämpää ilmavirtausten mukana kulkeutuva noki on erityisen tuhoisaa arktisella alueella.
–Sen arvioidaan aiheuttaneen enemmän lämpenemistä ja sulamista kuin kasvihuonekaasujen yhteensä, sanoo tutkijatohtori Meri Ruppel Helsingin yliopistosta.
Musta hiili eli noki on ilmassa leijuva pienhiukkanen. Sitä syntyy niin sanotussa epätäydellisessä poltossa, kun esimerkiksi öljy, kaasu, dieselpolttoaine tai kotitalouksien puu palaa huonosti. Mitä mustempi savu, sitä enemmän nokihiukkasia se sisältää.
Meri Ruppel väitteli kaksi vuotta sitten mustan hiilen laskeuman määrästä Euroopan arktisella alueella. Ympäristöbiologina hänen tutkimusmenetelmänsä ovat erilaiset kuin ilmastotutkijoilla, joiden tutkimusaineistot perustuvat ilmakehämittauksiin.
–Suurin osa, noin 90 prosenttia mustasta hiilestä tulee arktisella alueella maahan sadannan mukana eikä kuivalaskeumana. Se tarkoittaa, että ilmakehämittaukset suurimmaksi osaksi eivät mittaa lainkaan laskeutuvaa mustaa hiiltä.
Pahin voi olla edessä
Ruppel uskaltaa haastaa yleisen käsityksen, että mustan hiilen määrä olisi vähentynyt arktisella alueella.
–Laskeuma on päinvastoin kasvanut ainakin osassa arktista aluetta. Pahin voi olla vielä edessä. Arktisella se noki, mikä tulee maahan saakka, vaikuttaa voimakkaammin lämpenemiseen kuin se, mikä on ilmakehässä, sanoo Ruppel.
Noki on erityisen tuhoisaa laskeutuessaan lumelle ja jäätiköille. Kun heijastavuus laskee, lumi ja jää sulaa nopeammin
Meri Ruppel tutkijaryhmineen mittasi mustan hiilen laskeumaa järvien pohjasedimenteistä ja jäätiköstä. Sedimenttiaineistot ovat peräisin viidestä järvestä Lapista: Karipääjärvestä, Kuutsjärvestä, Puoltsajärvestä, Saanajärvestä ja Vuoskojärvestä. Tutkimusaineistot kerättiin vuosina 2009–2013. Lisäksi tutkimusaineistoa on Huippuvuorten Holtedahlfonna jäätiköstä.
Katso, miltä Grönlannin jäätikkö näyttää:
