Muovit pian ta­lo­yh­tiön ke­räys­pis­tee­seen Ro­va­nie­mel­lä­kin

Merja Mikkonen säilyttää viikon aikana kertyvät muovit autonsa takakontissa ja vie ne viikonloppuna marketin keräyspisteeseen. Pian rumba loppuu, kun muovijätteen voi viedä suoraan taloyhtiön jäteaitauksessa.

Kuva: Jussi Leinonen

Kolme muovikassillista viikossa. Kerrostaloasunnossa Valtakadulla asuva Merja Mikkonen kuljettaa viikon aikana kertyneen muovijätteen viikonlopun kauppareissulla automarketin parkkipaikalta löytyvään puristimeen.

Huhtikuun alussa autoreissun vaativa kierrätys jää unholaan, kun taloyhtiön jätepisteeseen tulee oma keräysastiansa muoville.

– Yritimme jo muutama vuosi sitten saada muovillekin keräyspisteen, kun Etelä-Suomessakin niitä oli. Alkuvuodesta isännöitsijältä viimein tuli ilmoitus, että se on mahdollista, Mikkonen iloitsee.

– Eihän kaikilla talon asukkailla ole autoa, tai mahdollisuutta kuljettaa muovijätettä kilometrien päähän. Itsekin voin jatkossa käydä enemmän kävellen lähikaupassa, hän jatkaa.

Napapiirin Residuumin alueella eli Rovaniemellä, Ranualla ja Pellossa kerättiin viime vuonna pakkausmuovia 256 tonnia. Suurin osa tästä tuli Rovaniemeltä. Keräysmäärä on kovassa kasvussa, vuonna 2017 määrä jäi vielä 158 tonniin.

Rovaniemellä muovin keräämisen kotitalouksilta aloitti ensimmäisenä MHK-kuljetus. Toiminta käynnistyi tammikuussa samalla kun Rovaniemellä opiskelija-asumista järjestävä Domus arctica -säätiö aloitti muovinkeräyksen taloissaan. MHK-kuljetus teki tuolloin sopimuksen Alakorkalossa muovinkeräysterminaalia ylläpitävän Suomen uusiomuovin kanssa.

MHK-kuljetuksen mukaan sopimuksen muovinkeräyksestä on tehnyt toistaiseksi muutama taloyhtiö.

– Mutta tarjouksia on vetämässä kymmeniä. Intoa muovinkeräykseen selvästikin on, sanoo yrittäjä Matti Heikkilä.

Koituuko muovinkeräyksen aloittamisesta kuluja taloyhtiölle? Heikkilän mukaan hyvin vähän, lähinnä uudesta keräysastiasta.

– Tämä voi järjestyä olemassa olevien keräysastioiden uudelleenjärjestelylläkin, sillä polttokelpoisen jätteen määrähän vähenee.

Esimerkiksi suuret, viiden kuution syväkeräyssäiliöt voidaan jakaa kahteen osaan, puolet muoville ja puolet polttokelpoiselle jätteelle.

Jätemaksuja muovin kerääminen jopa pienentää – polttokelpoisesta jätteestä kun maksetaan jätemaksu, mutta muovista ei. Ei jätelaatujen määrät selviävät punnitsemalla säiliöiden tyhjennyksen yhteydessä. Yrityksen perimä kuljetusmaksu on sama jätelaadusta riippumatta.

– Lopullinen lasku muodostuu näin sen mukaan, kuinka tehokkaasti taloyhtiössä innostutaan muovia keräämään, Heikkilä sanoo.

Esimerkiksi Kajaanin seudulla muovinkeräyksestä on tehty pakollista neljän asunnon ja tätä suuremmissa taloyhtiöissä. Onko tämä näköpiirissä Rovaniemelläkin?

Rovaniemen jätehuoltomääräyksiä päivitetään todennäköisesti vielä tämän vuoden aikana, arvioi kaupungininsinööri Olli Peuraniemi.

– Muovinkeräyksen osuutta tässä en halua vielä tarkemmin kommentoida. Mutta mahtavaa on, että siihen ryhdytään näin vapaaehtoisestikin.

Ennen jätehuoltomääräyksiä Rovaniemellä ollaan uudistamassa jätteenkeräyksen järjestämistä. Peuraniemi esittää 2.4. kokoontuvalle jätehuoltojaostolle, että Rovaniemellä siirrytään keskitettyyn jätteenkeräykseen.

Malli on käytössä esimerkiksi Kajaanissa ja Kemissä.

– Tavoitteena tässä on juuri kotitalouksien kierrätyksen tehostaminen. Nyt kiinteistönomistajat ja jätealan yritykset toimivat keskenään, ja kokonaisuuteen meidän on aika hankala vaikuttaa, Peuraniemi sanoo.

Muovinkeräyksen lisäksi Rovaniemellä olisi tehostettavaa biojätteen talteenotossa: viime vuonna polttokelpoisen jätteen joukossa oli 21 prosenttia muovia ja 26 prosenttia biojätettä.

Vastuu jätteenkeräyksestä sekä neuvonnasta, opastuksesta, ohjauksesta ja seurannasta on lain mukaan kunnalla. Niin ympäristöministeriö kuin Euroopan unioni ovat asettaneet tavoitteeksi vähentää poltettavan kotitalousjätteen määrää kierrätystä tehostamalla.

Lue myös:

Toimittajalta: Muovin kierrätys helpottuu – mutta se ei vielä riitä