Lohjalainen Mari Torkkel toipuu munuaisen luovutusleikkauksesta. Hän luovutti viime keskiviikkona munuaisen 20-vuotiaalle tyttärelleen Laura Torkkelille, jolla on synnynnäinen munuaisvika.
- On helpotus, että asia on nyt hoidettu ja leikkaus meni näin hyvin, sanoo Torkkel.
Maanantaina oli Torkkelin kotiinlähtöpäivä HYKS:stä, missä leikkaus tehtiin. HYKS hoitaa Suomessa kaikki elinsiirtoleikkaukset. Torkkel on Suomessa toinen, jolle munuaisen luovutusleikkaus tehtiin tähystysleikkauksena.
Mari Torkkel, 44, kertoo pohtineensa munuaisen luovutusta jo siitä asti, kun tyttären munuaisvika tuli ilmi. Laura Torkkelin veriarvot ovat kuitenkin olleet niin hyvät, että dialyysihoitoa ei ole tarvinnut aloittaa. Niinpä luovutuksenkaan kanssa ei ole kiirehditty.
- Sain lokakuussa tiedon, että olen sopiva luovuttaja. Luovuttajaksi aikovan terveydentilahan tutkitaan hyvin tarkkaan, kertoo Torkkel.
Samaan aikaan leikkauspöydälle
Suomen nykyisen lainsäädännön mukaan Mari Torkkel onkin lähes ainoa, joka ylipäätään sai luovuttaa Laura Torkkelille munuaisen. Lain mukaan luovuttajaksi kelpaa lähisukulainen tai avio- tai avopuoliso silloin, kun munuaisensiirto tehdään elävältä luovuttajalta.
Terveydenhoidon ammattilaiset ja monet potilaat toivovat kuitenkin, että munuaisen luovutusmahdollisuuksia laajennettaisiin.
- Elävältä luovuttajalta saadun munuaisen toiminta on selvästi tehokkaampaa kuin kuolleelta luovuttajalta saadun, kertoo elinsiirto- ja maksakirurgian ylilääkäri Helena Isoniemi HYKS Vatsakeskuksesta.
Syynä on lähinnä se, että potilas ja elävä munuaisen luovuttaja voidaan järjestää leikkauspöydälle samaan aikaan. Silloin munuainen saadaan kehosta toiseen alle tunnissa. Sen sijaan kuolleen luovuttajan munuaista käytettäessä munuaista usein joudutaan säilyttämään parikymmentä tuntia.
- Tavoitteena on, että esimerkiksi serkku, täti tai ystävä voisivat olla luovuttajia, sanoo Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström.
Myös Mari Torkkelin mielestä lakiuudistus on paikallaan.
- Ehdottomasti olen sen kannalla, että mahdollisuuksia pitäisi lisätä, sanoo Torkkel.
Aloitteen takana yli sata edustajaa
Lakialoite luovutusmahdollisuuden laajentamisesta tehtiin eduskunnassa kesäkuussa. Sen allekirjoitti 116 kansanedustajaa.
Aloite ei ole vielä tullut sosiaali- ja terveysministeriöön lausunnoille. Peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) on kuitenkin eduskunnan kyselytunnilla sanonut suhtautuvansa siihen myönteisesti.
Sari Högströmin mukaan uudistus olisi monelle munuaispotilaalle merkittävä.
- Kun siirtomunuainen lähtee toimimaan ja raskaat dialyysihoidot jäävät taakse, ihmiset kokevat että alkaa uusi elämä, sanoo Högström.
Muissa Pohjoismaissa enemmän eläviä luovuttajia
- Munuaisensiirtoja on tehty Suomessa yli 50 vuotta.
- Viime vuonna siirtoja tehtiin 245 kappaletta.
- Suurin osa siirroista tehdään kuolleelta luovuttajalta munuaista tarvitsevalle potilaalle.
- Elävältä luovuttajalta saatuja munuaisia siirrettiin viime vuonna 15. Tänä vuonna määrä on tähän mennessä 20.
- Muissa Pohjoismaissa lainsäädäntö on väljempi kuin Suomessa ja munuaisensiirtoja elävältä luovuttajalta tehdään enemmän.
- Tanskassa munuaisensiirtoja elävältä luovuttajalta tehdään eniten Pohjoismaissa. Viime vuonna tällaisia siirtoja tehtiin siellä 119.
- Siirtomunuaista odottaa Suomessa noin 400 potilasta. Määrä on viime vuosina pysynyt suunnilleen ennallaan.
- Suurin osa siirtomunuaisen odottajista on dialyysihoidossa. Hoidossa on käytävä kolmena päivänä viikossa 12 tunnin ajan.
- Dialyysihoito maksaa noin 50 000 euroa vuodessa.