Mul­las­sa kie­ris­ke­le­vä koira voi tuoda hyviä mik­ro­be­ja kotiin – ja mah­dol­li­ses­ti vä­hen­tää astman puh­kea­mi­sen riskiä

Kohta kaupungissa ja maalla asuvat lapset saattavat olla tasa-arvoisemmassa asemassa toisiinsa nähden ainakin sairastumisen näkökulmasta.

Kaupungissa ensimmäisen elinvuotensa asuvat lapset ovat alttiimpia sairastumaan esimerkiksi astmaan ja allergioihin herkemmin kuin maalla asuvat.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL) selvitetään parhaillaan, voisiko kaupunkikodin mikrobistoa muuttaa monimuotoisemmaksi ja terveyttä edistäväksi sekä luoda kaupunkilaislapselle ympäristö, joka tukisi immuunijärjestelmän kehittymistä.

–Laitoimme perusikeamattoon pienen kourallisen metsämaan multaa. Jo grammassa multaa on kymmeniä miljoonia mikrobeja. Matto oli eteisessä puoli vuotta ja nyt tutkimme, miten se vaikutti mikro-organismien kokonaisuuteen tutkimuskodeissa, THL:n erikoistutkija Martin Täubel kertoo.

Hän naurahtaa, että kodissa sai siivota muuten normaalisti, mutta mattoa ei saanut imuroida.

–Aina, kun joku käveli matolla, siitä nousi ilmaan mikrobeja.

Tutkimusryhmä oli mitannut kodin mikrobimäärän ja erityisesti mikro-organismien kokonaisuutta puolen vuoden ajan ennen maton tuontia ja maton paikallaan olon ajan.

–Noin vuoden kuluttua saamme tulokset selville.

Kaupungin mikrobit eivät riitä

Täubel toteaa, että kaupunkikodissakin on mikrobeja, mutta ne ovat osittain erilaisia kuin maatilalla, jossa isompi osa mikrobeista tulee ulkoa kenkien mukana, vaatteissa ja ulkoilman kautta.

Mikrobit, joiden kanssa kaupungissa ollaan tekemisissä, eivät välttämättä auta erilaisten sairauksien siedätykseen niin kuin maaseudulla.

Maatilojen mikrobisto on monipuolista, ja se johtuu todennäköisesti sisätiloihin kulkeutuvista maatilan eläinten mikrobeista ja myös monista ulkona esimerkiksi mullassa olevista mikrobeista.

–Emme voi tarkasti sanoa, mitkä mikrobit ovat niitä, jotka auttavat vähentämään riskiä sairastua astmaan ja allergioihin, mutta tutkimukset osoittavat, että monipuolisemmalla mikro-organismien kokonaisuudella on hyviä vaikutuksia, Täubel miettii.

Siksi tutkimuksessa yritetään muuttaa kaupunkiasuntoja mikrobien kannalta monipuolisemmaksi.

Ihminen pysyy sisällä

Juuri lapsen ensimmäinen vuosi on tärkeä sairauksien kannalta. Täubel toteaa, että ihminen on sisätiloissa 90 prosenttia elämästään, joten mikrobeja on hyvä viedä sisälle.

–Jos kotona on lemmikkieläimiä, tai varsinkin ulkona käyviä lemmikkejä, mikrobeja on enemmän.

Täubel naurahtaa, että ehkä perhettä perustavien kannattaisikin ottaa ensin koira ja sen jälkeen alkaa tehdä lapsia. Jos perhe siis haluaisi varmistaa, että kodissa on paljon mikrobeja.

–Pitää muistaa, että myös maalla kasvanut voi sairastua astmaan, mutta suurempi prosentti kaupungissa kasvaneista sairastuu astmaan kuin maatilalla eläneistä.

Täubel lisää, että luonnollisesti myös geneettiset tekijät täytyy ottaa huomioon.