Elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.) siirtäisi aluepolitiikan rahanjaon painopistettä maakuntien keskuskaupungeista seutukaupunkeihin, uutisoi Maaseudun Tulevaisuus.
Seutukaupungeilla ministeri tarkoittaa 20 000–50 000 asukkaan kaupunkeja, joita on Kuntaliiton mukaan 55. Kunnissa on yhteensä 920 000 asukasta ja 342 000 työpaikkaa.
Keskuskaupungeista seutukaupunkeihin
Nyt iso osa aluekehitysvaroista ohjautuu kaikkein suurimpiin kaupunkeihin, jotka Kulmunin mukaan pärjäävät jo pääsääntöisesti hyvin. Kulmuni toteaa Maaseudun Tulevaisuudessa, että painopiste siirtyy maakuntien keskuskaupungeista seutukaupunkeihin, esimerkiksi Kuopiosta Varkauteen.
Isoja kaupunkeja auttaa Kulmunin mukaan yliopistorahoituksen kasvu. Seutukaupungit saivat viime vuonna kolme miljoonaa euroa, ja Kulmuni haluaa summan suuremmaksi. Painopisteen muutos ei hänen mukaansa ole keneltäkään pois.
– Hallitusohjelmassa tehtiin yli miljardin menolisäykset. Kyllä se tarkoittaa lisärahoitusta, Kulmuni toteaa Maaseudun Tulevaisuudelle.
Hän puhuu "kunnian palauttamisesta" seutukunnille.
Ideoita Helsingistä
Rahan jakoperusteisiin Kulmuni kerää ideoita seutukaupunkifoorumissa, joka pidetään Helsingissä ensi viikolla.
Hän haluaa muuttaa myös yliopistolakia niin, että siihen kirjataan aluekehityksen näkökulma.
– Väitän, että 20 viime vuoden aikana alue- ja korkeakoulupolitiikka ovat eriytyneet toisistaan. Se alkaa nyt näkyä siten, että meillä on huutava työvoimapula monilla keskeisillä alueilla, Kulmuni sanoo.
Yliopistolaissa puhutaan nyt hänen mukaansa yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta, mutta ammattikorkeakoululaissa mainitaan aluekehityksen velvoite. Hänestä olisi "huikea läpimurto", jos esimerkiksi Tornion ja Raahen terästeollisuuden kanssa yhteistyötä tekevä Oulun yliopisto kehittäisi ensimmäisenä maailmassa hiilineutraalin terästuotannon.