Yli 9 000 nuorta miestä ja naista on kahden viikon ajan totutellut varusmiespalvelukseensa puolustusvoimien eri yksiköissä. Nykyään nimenomaan totutellaan ensiksi, täysipainoiseen koulutukseen siirrytään askel kerrallaan.
Enää ei mennä täyttä höökiä ensimmäisestä päivästä alkaen. Tavoite on, että koulutus koetaan mielekkääksi. Asepalveluksessa olevat otetaan aiempaa paremmin huomioon yksilöinä.
Tässä näytetään myös onnistuneen. Puolustusvoimissa arvioidaan palvelusmotivaation olevan korkealla. Merkityksensä on niin koulutuksen ja johtamisen parantumisella, kuin sillä, että ulkoinen turvallisuustilanne koetaan aiempaa heikommaksi. Oma panos turvallisuuden hyväksi koetaan tärkeäksi.
Palveluksensa keskeyttäneiden määrästä on viime vuosina kannettu huolta. Keskeyttäneiden osuus oli viime vuonna alimmillaan vuosikymmeneen (HS 12.7). Keskeyttämisprosentti on laskenut lähes 19:stä lähelle 14:ä prosenttia. Yksi syy muutokseen on se, että entistä suurempi osa saa vapautuksen jo kutsunnoissa. Yleisin syy vapautukseen tai palveluksen lykkäämiseen on ylipaino. Vuonna 2006 armeijaan määrättiin 80,9 prosenttia ikäluokasta, viime vuonna enää 76,1 prosenttia.
Armeija ei halua pyörittää rattaissaan palvelukseen kelpaamattomia, sillä sellainen on turhaa niin armeijalle kuin nuorille itselleen. Armeija ei enää pidä väkisin listoillaan saunanlämmittäjiä ja tallimiehiä.
Suomessa on voimassa miespuolisia kansalaisia koskeva yleinen asevelvollisuus. Kutsunnoissa raakattujen ja palveluksen keskeyttäneiden osuus on siinä määrin korkea, että jotkut katsovat palveluksen muuttuneen yleisestä valikoivaksi.
Puolustusvoimien piirissä väitettä ei hyväksytä. Näin myös on. Asepalveluksen suorittaneiden määrä ja osuus ikäluokasta on kokonaisuudessaan kyllin suuri, jotta puolustusvoimien reservi voidaan turvata. Reservi on tosin pienennetty aiemmasta 350 000 sotilaasta 230 000:een.
Yleinen asevelvollisuus on länsimaissa jo varsin harvinaista. Suomessa asevelvollisuuteen on luotettu ja luotetaan aiheellisesti edelleen. Esimerkiksi Ruotsi siirtyi muutama vuosi sitten ammattiarmeijaan. Maassa on nykyisen kiristyneen turvallisuustilanteen myötä huomattu, etteivät ongelmat olekaan kaukana maailmalla, vaan aivan lähellä.
Suomalaisten asevelvollisten motivaatiota nostaa myös se, että suomalaisten osaamista arvostetaan maailmalla. Suomen armeija ymmärtääkin käyttää mm. ict-alan osaajia kybersotilaina. Asevelvollisten nuorten monipuolisista taidoista on suuri hyöty maamme turvallisuuden kannalta.