Montenegrossa aasien arvostus saattaa jälleen nousta. Tällä kertaa aaseja ei nähdä kuitenkaan viljelijöiden työjuhtina vaan "luksusmaidon" tuottajina.
- Tämä (aasin)maito on erittäin terveellistä ihosairauksista ja muista taudeista kärsiville, sanoo montenegrolainen Darko Saveljic lypsäessään Tereza-nimistä aasia.
Saveljic on perustanut Balkanin aaseille suojelualueen. Hänen mukaansa pienikin määrä aasinmaitoa päivässä auttaa astman ja keuhkoputkentulehduksen hoidossa.
Myös apulaisprofessori Photis Papademas Kyproksen teknillisestä yliopistosta puhuu aasinmaidon puolesta. Hänen mukaansa on vahvoja viitteitä siitä, että maito toimii tehokkaasti niitä sairauksia vastaan, jotka johtuvat heikosta vastustuskyvystä. Kliinisiä kokeita pitäisi kuitenkin tehdä, jotta asia voitaisiin sanoa varmaksi.
- Todisteet eivät ole vielä kovin vahvat, mutta merkit ovat hyvät. Kun liitetään toisiinsa ruoka ja terveys, täytyy olla aina hyvin varovainen, Papademas huomauttaa.
Maidontuotanto vähäistä
Vielä kolme vuosikymmentä sitten aasit olivat huomattavasti yleisempiä Montenegrossa kuin nykyään. Saveljicin mukaan tuolloin yksikään talo hänen kylässään ei ollut ilman aasia.
- Tuhansia aaseja. Nyt käytämme koneita, eivätkä aasit ole mitään, hän sanoo.
Vuonna 2010 Montenegrossa arvioitiin olevan jäljellä 500 aasia. Nykyään luku on ainakin Saveljicin arvion mukaan huomattavasti matalampi, arviolta 150. Balkanin aasi otettiinkin aiemmin tänä vuonna alkuperäisten lajien kansalliseen suojeluohjelmaan.
Aasinmaidosta tehtyjen tuotteiden suosio saattaa koitua Balkanin aasien pelastukseksi. Aasit tuottavat vain hyvin vähän maitoa, arviolta noin 400 millilitraa päivässä, minkä takia maitoa ei ole rajattomasti tarjolla. Esimerkiksi pelkän maidon litrahinta on noin 50 euroa. Serbiassa myydään aasinmaidosta tehtyä juustoa, joka maksaa 48 euroa 50 grammalta. Juuston väitetään olevan kallein juusto maailmassa.