Päivien lyheneminen: Mi­nuut­ti mi­nuu­til­ta kohti kaa­mok­sen sineä –  katso ani­maa­tios­ta miten päivä lyhenee nyt Lapissa

Kolumni: Ennen ko­din­hoi­ta­jat rien­si­vät hätiin, kun perhe joutui pulaan – nyt apua saa vain jos osaa vaatia

Palkinnot: Lapin Kansa on vuoden Mes­tis-me­dia

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Mo­ni­kaan ei muista, että nat­si-Sak­sas­sa mur­hat­tiin juu­ta­lais­ten lisäksi jopa yli mil­joo­na romania – "Hä­vi­tys oli niin suurta, että sekään ei saisi unoh­tua"

Kukaan ei tiedä holokaustin romaniuhrien tarkkaa määrää, mutta arvio on miljoonasta puoleentoista miljoonaan. Sunnuntaina Euroopassa muistetaan uhreja. Myös komissiolta tuli lausunto, jossa muistutettiin romanien kohtaamista nykyisistä haasteista.

Huomattava määrä romaneja surmattiin Auschwitzin keskitysleirillä 2.8.1944. Elokuun 2. päivästä on tullut romanien kansanmurhan muistopäivä.
Huomattava määrä romaneja surmattiin Auschwitzin keskitysleirillä 2.8.1944. Elokuun 2. päivästä on tullut romanien kansanmurhan muistopäivä.
Kuva: ANDRZEJ GRYGIEL

Suomessa unohtuu usein, että holokaustin aikana natsi-Saksassa murhattiin rodulliseen alkuperään perustuen juutalaisten lisäksi jopa yli miljoona romania.

– Aina puhutaan kuudesta miljoonasta juutalaisesta, eikä kukaan muista romaneja, Holokaustin uhrien muisto ry:n puheenjohtaja, entinen ministeri ja kokoomuksen kansanedustaja Kimmo Sasi toteaa.

– Kuusi miljoonaa juutalaista on niin järkyttävä luku, että romanit ovat siinä yhteydessä jääneet huomioimatta, Sasi pohtii tietämättömyyden syitä.

– Romanien hävitys oli kuitenkin niin suurta, että ei sekään saisi unohtua, hän painottaa.

Sasi kertoo, että juutalaisista holokaustin uhreista on pidetty aika tarkkaa lukua, romaneista ei. Kukaan ei tiedä romaniuhrien tarkkaa määrää, mutta arvio on miljoonasta puoleentoista miljoonaan.

Suomessa ei sunnuntaina järjestetty muistotilaisuutta

Sunnuntaina 2. päivä elokuuta Euroopassa muistetaan erikseen romaniuhreja, sillä tasan 76 vuotta sitten 2.8.1944 huomattava määrä romaneja surmattiin Auschwitzin keskitysleirillä.

Päivästä on tullut romanien kansanmurhan muistopäivä. Kimmo Sasin mukaan Euroopan unionissa muistetaan nykyään tätä päivää, ja myös Euroopan neuvostossa, joka on Euroopan johtava ihmisoikeusjärjestö.

Suomessa ei sunnuntaina järjestetty muistotilaisuutta.

– Keskusteltiin kyllä, pitäisikö järjestää. Todettiin, että kun on kesä ja koronaolosuhteet, niin emme järjestä, Sasi kertoo.

Viime vuonna Euroopan parlamentissa järjestettiin iso tilaisuus, kun oli kulunut 75 vuotta romanien kansanmurhasta Auschwitzissa.

Sasin mukaan jo 1990-luvulta asti Euroopan unionissa on vietetty holokaustien uhrien muistopäivää aina 27. tammikuuta. Kuitenkin vasta viime vuosina EU on tuonut esille, että myös romaneja pitäisi muistaa. Euroopan parlamentti julistikin vuonna 2015 romanien kansanmurhan muistopäiväksi juuri 2. päivän elokuuta.

Holokaustin uhrien muisto ry:n tehtävänä on pitää huolta, että Suomessa järjestetään valtakunnallinen juhla 27. tammikuuta, jolloin muistetaan holokaustin uhreja.

– Se on holokaustin virallinen muistopäivä. Toivomme, että romanit huomattaisiin Suomessa vielä erikseen 2. elokuuta.

Suomesta romaneja ei joutunut kansanmurhan uhreiksi

Suomesta romaneja ei joutunut kansanmurhan uhreiksi, Kimmo Sasi toteaa. Selvitysten mukaan Suomi ei luovuttanut Saksalle myöskään juutalaisia.

– Kahdeksan juutalaista luovutettiin Suomesta, kun Saksa kovasti painosti, mutta henkilöt eivät olleet suomenjuutalaisia, vaan he olivat paenneet lähinnä Itävallasta Suomeen.

Sasi painottaa, että romaneja ei Suomesta luovutettu Saksaan. Romanit taistelivat Suomessa sotarintamalla, ja valtio katsoi, että he ovat Suomen kansalaisia.

– Niissä maissa, jotka Saksa valloitti, romaneja murhattiin systemaattisesti.

Euroopan komissio antoi muutama päivä ennen tämänvuotista muistopäivää lausunnon, jossa se halusi kunnioittaa holokaustin romaniuhreja. Lausunnon oli allekirjoittanut muun muassa komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.

– Pidämme moraalisena velvollisuutena tunnustaa ja muistaa kaikkia heitä, jotka kärsivät natsivallan aikana: muun muassa romaneja. Heidän vainonsa muistaminen muistuttaa meitä tarpeesta puuttua haasteisiin, joita romanit kohtaavat yhä nykyään ja jotka jätetään liian usein huomiotta, komission lausunnossa todetaan.