Dimitris Voutsinos sekoittelee alakuloisena kahviaan pienessä asunnossaan Ateenassa ja selaa työpaikkailmoituksia. 40-vuotias ääniteknikko ei ole ollut oman alan töissään vuosikausiin, eikä satunnaisten pätkätöidenkään löytäminen ole helppoa.
– Sopimuksen voi saada kuukaudeksi. Sen päätyttyä ei ole tietoa, löytyykö jotain muuta, Voutsinos huokaa.
Kreikan 22 prosentin työttömyysaste on Euroopan unionin korkein.
– Omaa elämäänsä ei voi suunnitella, puhumattakaan siitä, että ajattelisi oman perheen perustamista. Voutsinos sanoo.
Monen työikäisen kreikkalaisen viimeinen tuki ja turva ovat omat eläkkeellä olevat vanhemmat. Voutsinosin äiti asuu viereisessä asunnossa ja tukee poikaansa pienellä 750 euron kuukausieläkkeellään.
– Emme tulisi toimeen ilman äitini apua, mutta se merkitsee sitä, ettei hänellä on varaa palkata itselleen hoitajaa, Voutsinos sanoo.
Hänen liettualainen vaimonsa, graafikko, on taivutellut miestään muuttamaan vaimon kotimaahan. Voutsinos ei kuitenkaan haluaisi erota vanhasta äidistään
Monet muut kreikkalaiset ovat tehneet toisenlaisen johtopäätöksen. Kreikan keskuspankin mukaan lähes 430 000 kansalaista on muuttanut työn perään ulkomaille vuoden 2010 jälkeen.
Pienempi eläke, vähemmän rahaa jälkikasvulle
Vanhempien eläkkeisiin turvautuminenkin alkaa olla Kreikassa yhä vaikeampaa, sillä viimeksi kuluneiden vuosien aikana eläkkeitä on leikattu useaan otteeseen samalla kun veroja on korotettu. Useiden eri hallitusten tekemillä päätöksillä on varmistettu Kreikan lainansaanti EU:lta ja Kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä.
Yksityissektorin eläkeläisten järjestöjä johtavan Dimos Koumbourisin terästeollisuudesta kertynyt vuotuinen eläke on pudonnut 16 000 euroon suomalaisittain kohtuullisen hyvältä kuulostavalta 33 000 euron tasolta.
– Olimme suunnitelleet elämäämme tietyn rahasumman varaan, jonka eteen olemme tehneet töitä, Koumbouris harmittelee.
Opettajan työstä eläköitynyt Ermolaos Linardos on pahoillaan, ettei voi auttaa entiseen malliin poikaansa ja viittä lastenlastaan.
– Mitä virkaa on isoisällä, joka ei voi auttaa lastenlapsiaan? Ennen kriisiä pystyin. Nyt se on yhä vaikeampaa kun eläkettäni on leikattu 35–40 prosenttia, Linardos sanoo.
Psykologi Yiannis Giastasin mukaan vanhoihin hyviin taloudellisiin aikoihin tottuneille sopeutuminen nykyiseen niukkuuteen on erityisen vaikeaa. Vuosia jatkuneen kriisin oloissa varttuneille asennoituminen elämän tosiasioihin voi olla helpompaa.
– Minusta tuntuu, että parikymppisten on helpompaa sopeutua uusiin rajoitteisiin. Olen suhteellisen toiveikas seuraavan sukupolven suhteen, Giannis sanoo.